Ero sivun ”Syntipukki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p stilisointia
Raži (keskustelu | muokkaukset)
linkki: väkivalta ja pyhä
Rivi 5:
Syntipukin käsite on peräisin [[Raamattu|Raamatusta]]. [[Kolmas Mooseksen kirja|Kolmannessa Mooseksen kirjassa]] (16: 1–28) määrätään eläimiä uhrattavaksi israelilaisten syntien tähden. Käsite tunnetaan monissa kielissä (mm. {{k-sv|syndabock}}, {{k-de|Sündenbock}}), joista se on lainautunut [[suomen kieli|suomeen]].
 
[[Sosiologia]]ssa syntipukin käsitettä on jäsennetty [[attribuutio]]n ja [[projektio]]n avulla. Jos ihmiset ovat turhautuneita tai onnettomia, he kohdistavat vihamielisyytensä usein ryhmiin tai yksilöihin, jotka ovat epäsuosittuja, erottuvia ja voimattomia.<ref>Aronson, E. – Wilson, T. D. – Akert, R. M.: ''Sozialpsychologie'', s. 448. 6. Auflage. Pearson Studium 2008. ISBN 978-3-8273-7359-5.</ref> Viholliskuvaa voidaan kehitellä myös tietoisesti, jotta tietty sosiaalinen, etninen tai poliittinen vähemmistö voitaisiin asettaa vastuuseen yleisistä ongelmista. Uskontotieteilijä [[René Girard]] esittää alunperin [[Väkivalta ja pyhä]] teoksessa esittelemässään antropologisessa teoriassaan, että "syntipukkimekanismi" ({{k-en|scapegoating}}) kuuluu keskeisesti inhimilliseen kulttuuriin.<ref>Girard, Rene: ''Le Bouc émissaire''. Grasset, Paris, 1982. ISBN 2-253-03738-9</ref>
 
Suomessa filologi [[Ralf Norrman]] esitti vuonna 1996 että Suomen ollessa liittymässä [[Euroopan unioni]]iin [[maanviljelijä]]väestöä kohdeltiin syntipukkina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Norrman, Ralf | Otsikko =Maatalous syntipukkina | Julkaisu =Kanava | Ajankohta =1996 | Vuosikerta =24 | Numero =2 | Sivut = 39–43| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.12.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Silvasti, Tiina | Otsikko = Giving up the family farm: An alternative story of the structural change in agriculture in Finland | Julkaisu = Maaseudun uusi aika| Ajankohta =2009 | Vuosikerta = | Numero =2 | Sivut =23 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.mua.fi/SIRA_Files/downloads/Arkisto/MUA_lehti/2009/mua_2009_2_a_Silvasti.pdf | www-teksti = artikkelin verkkoversio| Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.12.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Tutkimus maanviljelijäväestön kokemuksista samana ajankohtana antoi väitteelle tukea.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Silvasti Tiina | Nimeke =Maatilan varjossa: Rakennemuutoksen anatomiaa | Vuosi =2010 | Luku = | Sivu =51–60 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos | Isbn=978-952-10-6247-6 | www =https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/16175/maatilan_varjossa.pdf?sequence=3 | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.12.2012 | Kieli = }}</ref>