Ero sivun ”Ruotsin juutalaiset” versioiden välillä

'''Ruotsin juutalaiset''' ovat [[Ruotsi]]ssa asuvia [[juutalaiset|juutalaisia]]. Ensimmäiset merkittävät juutalaisyhteisöt muodostuivat maahan 1700-luvulla, ja nykyisin Ruotsissa elää noin 18&nbsp;000 juutalaista. Suurin osa polveutuu [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana maahan tulleista pakolaisista. Suurin juutalaisyhteisö asuu [[Tukholma]]ssa, mutta juutalaisia asuu myös esimerkiksi [[Malmö]]ssä, [[Göteborg]]issa, [[Borås]]issa, [[Helsingborg]]issa, [[Lund]]issa ja [[Uppsala]]ssa.<ref name="Sweden">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/vjw/Sweden.html | Nimeke = Sweden | Tekijä = Rebecca Weiner | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Virtual Jewish History Tour | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Uskontoaan salaa harjoittaneita ja yksittäisiä maassa käyneitä luukunottamatta juutalaisia ei asunut Ruotsissa ennen 1770-lukua. Ensimmäinen Ruotsiin luvallisesti asettunut juutalainen oli Saksasta tullut [[Aron Isak]]. Ruotsin kansalaisuuden hänelle myönsi [[Kustaa III]]. Vuonna 1775 Göteborgin edustan [[Marstrand]]in saarella sallittiin kaikkien ulkomaalaisten asuminen, ja ensimmäinen juutalaisperhe asettui itse kaupunkiin viisi vuotta myöhemmin. Vuodesta 1782 juutalaisten oli mahdollista muuttaa mahan vapaasti ilman että heiltä edellytettiin kääntymistä kristinuskoon. Vuoteen 1860 asti he saivat kuitenkin asua vain Tukholmassa, Göteborgissa, Norrköpingissä, Karlskornassa ja Marstrandissa. Vuonna 1840 maassa asui noin 900 juutalaista. Vuosien 1850 ja 1920 välillä juutalaisten määrä lisääntyi huomattavasti [[Puola]]sta ja [[Venäjä]]ltä tulleen maahanmuuton takia. Vuonna 1920 maassa eli noin 6&nbsp;500 juutalaista. Maahanmuuttoa rajoitettiin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen, ja 1930-luvulla maahan muutti vain pieni määrä juutalaisia lähinnä [[Tšekki|Tšekistä]], Saksasta ja [[Itävalta|Itävallasta]].<ref name="Sweden" />

Toisessa maailmansodassa maahan tuli suuri joukko juutalaisia pakolaisia. Ruotsi myönsi vuonna 1942 turvapaikan 900 [[Norjan juutalaiset|Norjan juutalaiselle]] ja vuonna 1943 noin 8&nbsp;000:e [[Tanskan juutalaiset|Tanskan juutalaiselle]]. Ruotsalainen ja itsekin osittain juutalainen [[Raoul Wallenberg]] pelasti useita [[Unkarin juutalaiset|Unkarin juutalaisia]]. Sodan jälkeen antisemitistisen [[Einar Aberg]]in toiminta vaikutti tiukempaan lainsäädäntöön koskien vähemmistöjen syrjintää. Sodan jälkeen pakolaisia tuli edelleen, tällä kertaa kommunistisista maista.<ref name="Sweden" />

Ruotsissa toimii kuusi [[synagoga]]a, joista kolme sijaitsee Tukholmassa, kaksi Göteborgissa ja yksi Malmössä. Juutalaisia hautausmaita on useissa eri paikoissa. Tukholmassa toimii juutalainen koulu ja päiväkoti.<ref name="Sweden" /> Juutalaisvastaisuus on kasvanut viimeaikoina, ja siitä syytetään muslimeja ja äärioikeistoa. Ongelmia on ollut etenkin Malmön kaupungissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/sweden/7278532/Jews-leave-Swedish-city-after-sharp-rise-in-anti-Semitic-hate-crimes.html | Nimeke = Jews leave Swedish city after sharp rise in anti-Semitic hate crimes | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Telegraph | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Jiddiš]] on tunnustettu Ruotsissa vähemmistökielenä ja sillä on maassa noin 3&nbsp;000 puhujaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://languagecharter.eokik.hu/docs/byLanguage/Yiddish_in_Sweden.doc | Nimeke = Yddish in Sweden | Tekijä = | Tiedostomuoto = DOC | Selite = | Julkaisu = European Charter for Regional or Minority Languages | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>.