'''Pierre Eugène Bérégovoy''' ([[23. joulukuuta]] [[1925]] – [[1. toukokuuta]] [[1993]] [[Pariisi]]) oli ranskalainen sosialistipoliitikko ([[PartiSosialistinen Socialistepuolue (Ranska)|PSSosialistisen puolueen]] (PS) poliitikko. Hän oli [[FrançoisRanskan Mitterrand]]in [[pääministeri]]nä vuosina [[1992]]–19931992–1993.
Bérégovoyn isä oli [[ukraina]]laislähtöinen [[Venäjä|venäläinen]]. Tämä oli [[Venäjän valkoinen armeija|valkokaartien]] kapteeni, mutta kannatti [[Menševikit|menševismiä]]. Bérégovoy alkoi 16-vuotiaana työskennellä metallityöläisenä. Hän lähti politiikkaan [[Ranskan vastarintaliike|Ranskan vastarintaliikkeessä]] [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana työskennellessään rautateillä.
Bérégovoy liittyi uuteen sosialistipuolueeseen vuonna [[1969]]. Hän toimi Elysée-palatsin pääsihteerinä vuosina [[1981]]–[[1982]]1981–1982 sekä sosiaaliministerinä vuosina 1982–[[1984]]1982–1984 [[Pierre Mauroy]]n ja valtiovarainministerinä 1984–[[1986]]1984–1986 [[Laurent Fabius]]in hallituksissa. Vuonna [[1988]] Mitterrand palasi presidentiksi; Bérégovoy toimi ministerinä Rocardin ja Cressonin valtiovarainministeriöissä. Häntä pidettiin talousrealistina ja kykenevänä virkamiehenä.
Huhtikuussa 1992 Bérégovoypresidentti nousi[[François Mitterrand]] nimitti Bérégovoyn [[Édith Cresson]]in seuraajaksi pääministerinä. Bérégovoy erosi pääministerin tehtävästä puolueensa koettua murskaavan tappion [[Ranskan parlamenttivaalit 1993|maaliskuun 1993 parlamenttivaaleissa]]. Hän kuoli 1. toukokuuta 1993 [[Pariisi]]ssaPariisissa, mihin hänet oli lennätetty [[Nevers]]istä. SielläHänet hänet oli löydettylöydettiin päähän ammuttuna.Tapausja tapaus kuitattiintodettiin [[itsemurha]]ksi. Bérégovoyn ystävät vahvistivat hänen olleen masentunut hänen puolueensa hävittyä maaliskuun vaalitvaalitappiosta. Häntä myös tutkittiin miljoonan frangin korottomasta lainasta läheiseltä ystävältään.
