Symbolismi syntyi kirjallisenarunoudellisena tyylisuuntana 1880-luvulla Ranskassa, vaikka sen ideoita ja esteettisiä ajatuksia voidaan löytää jo 1800-luvun puoliväliltä.<ref name="kaksi">{{Verkkoviite|Osoite=http://science.jrank.org/pages/8105/Symbolism.html/|Nimeke=Symbolism|Julkaisija=Science Encyclopedia}}</ref><ref name="yksitoista">Otavan kirjallisuustieto, 1990, s. 758–759</ref> Symbolistiliike sai muodollisesti alkunsa vuonna 1886, kun ranskalainen [[Jean Moréas]] (1856–1910) julkaisi symbolismin manifestin pariisilaisessa ''[[Le Figaro]]'' -lehdessä.<ref name="kolme">{{Verkkoviite|Osoite=http://science.jrank.org/pages/11376/Symbolism-Symbolism-in-French-Literature.html|Nimeke=Symbolism in French Literature|Julkaisija=Science Encyclopedia}}</ref><ref name="kahdeksan"/> Moréasin [[manifesti]]lla oli monia tarkoituksia: se antoi suunnan modernille runoudelle sekä auttoi nuoria kirjailijoita ja runoilijoita löytämään [[Legitimiteetti|hyväksyttävän]] kulttuurin perinteisen [[Ranskan akatemia]]n ulkopuolelta.<ref name="kolme"/> Ranskalainen symbolismi oli [[Lyriikka|lyriikan]] vallankumous etenkin runoudessa.<ref name="kolmetoista">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku/4_ranska_sym/|Nimeke=Symbolismin kumous|Julkaisija=Jyväskylän yliopisto|Tekijä=Niemi-Pynttäri, Risto & Teppo, Juha}}</ref><ref name="viisi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.questia.com/library/art-and.architecture/symbolist-movement.jsp|Nimeke=Symbolist Movement|Julkaisija=Questia}}</ref> Se oli vastareaktio realismille, naturalismille ja impressionismille.<ref name="kahdeksan" /><ref name="kaksi" /> Symbolismi keskittyi ensin Pariisiin, mutta liikkeeseen vaikuttivat monet kirjailijat muualtakin, kuten belgialainen [[Maurice Maeterlinck]], kreikkalainen Jean Moréas ja amerikkalainen [[Stuart Merrill]]. Pian kirjallisuusliike levisi muuallekin maailmaan, muun muassa [[Saksa]]an, [[Italia]]an, [[Espanja]]an, [[Belgia]]an, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], [[Englanti]]in ja [[Venäjä]]lle.<ref name="kaksi"/><ref name="yksitoista">Otavan kirjallisuustieto, 1990, s. 758–759</ref> Symbolistit perustivat useita lehtiä, kuten ''[[Le Symboliste]]'', ''[[La vogue]]'' ja ''[[Le Décadence]]'', joissa he julkaisivat uusia töitään. Pitkäikäisin oli ''[[Le mercure de France]]'', joka muutosten jälkeen on edelleen olemassa.<ref name="kolme"/> Ranskalainen runoilija [[Stéphane Mallarmé]] oli symbolistisen liikkeen teoreetikko ja johtaja, jonka ympärille runoilijat kerääntyivät vuosina 1885–1895. Suuntauksen katsotaan olevan hallitseva tuona ajanjaksona.<ref name="kaksi"/><ref name="kuusi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.textetc.com/modernist/symbolism.html|Nimeke=Symbolist Movement|Julkaisija=Textetc.com}}</ref><ref name="kaksitoista">Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus 3, 2001, s. 98–103</ref>
