Ero sivun ”Ruotsinpyhtään kirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ensisijaiset koordinaatit
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 16:
|tieto vuodelta =
}}
'''Ruotsinpyhtään kirkko''' (Strömforsin kirkko<ref>[http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/r/cestr/church_cestr_fi.html Strömforsin kirkko]</ref><ref>[http://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/artikkeli.shtml/171829/ruotsinpyhtaan-elava-ruukkialue-kutsuu Ruotsinpyhtään elävä ruukkialue kutsuu - MTV3.fi - Matkailu]</ref>) on [[kirkkorakennus]] [[Loviisa]]n [[Ruotsinpyhtää]]llä [[Uusimaa|Uudellamaalla]]. Kirkko on rakennettu [[1770]]–[[1771]]1770–1771, sen suunnitteli [[yliluutnantti]] ja [[ritari]] Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina toimi Nils Gimberg. Muodoltaan kirkko on kahdeksankulmainen ja sen nykyinen ulkoasu edustaa [[uusgotiikka]]a. Se on Suomen vanhin [[keskeisrakennus|keskeiskirkko]].<ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200721 Ruotsinpyhtään kirkko rakennusperintörekisterissä]</ref>
 
==Historia==
Kun Ruotsinpyhtää oli syntynyt niistä [[Pyhtää]]n pitäjän osista, jotka jäivät Ruotsin puolelle [[Turun rauha]]ssa vuonna [[1743]], jumalanpalveluksia pidettiin aluksi pitäjän suurimmissa taloissa. Rahat kirkon rakentamiseen hankittiin kahdella valtakunnallisella kolehdilla ja kirkko rakennettiin pitäjän suurimpaan keskukseen, Strömforsin rautaruukin yhteyteen. Tapana oli että pappilan ja ruukinpatruunan talojen väki istui eturivissä, heidän takanaan sepät, miilunpolttajat ja muut arvostetut työläiset. Muu työväki istui kirkon perällä tai parvilla. Tämä järjestys säilyi käytössä 1900-luvulle asti.
 
==Ulkoasu ja sisustus==
Alun perin kirkko oli tervanmusta, mutta sen ulkoasu muuttui vuonna [[1898]], jolloin se sai esimerkiksi uudet ikkunat, [[valkoinen|valkoisen]] maalipinnan ja uuden alttaritaulun. Alttaritaulun nimi on ''Ylösnousemus'' ja sen on maalannut [[Helene Schjerfbeck]]. Lisäksi kirkossa on esillä kaksi aikaisempaa alttaritaulua, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Molemmat maalaukset on restauroitu vuonna [[2003]]. Kirkossa on 16-äänikertaiset urut, jotka on valmistanut Kangasalan Urkutehdas vuonna vuonna [[1966]]. Nykyiset urut ovat kirkon kolmannet, ensimmäiset urut lahjoitti Virginia af Forselles vuonna [[1847]]. Kirkon viereen on haudattu [[talvisota|talvi]]- ja [[jatkosota|jatkosodan]] sankarivainajia.<ref>[http://ruotsinpyhtaanseurakunta.nettisivut.fi/seurakunnasta/kirkko/ Ruotsinpyhtään seurakunta]</ref>
 
==Lähteet==