Ero sivun ”Puolukka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitefix
viitefix
Rivi 27:
'''Puolukka''' (''Vaccinium vitis-idaea'') on [[puolukat|puolukoiden]] sukuun (''Vaccinium'') ja [[kanervakasvit|kanervakasvien]] heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta [[varpu]], joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 millimetriä pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä [[pohjushedelmä|pohjusmarja]] on kypsä syyskuussa. Puolukka viihtyy parhaiten [[kuiva kangas|kuivien kangasmetsien]] [[Metsätyyppioppi|puolukkatyypin]] metsissä.
 
Puolukan latinankielisessä lajinimessä ''Vaccinium vitis-idaea'' ''vitis'' tarkoittaa latinaksi ''viiniköynnöstä'' ja ''idaea'' Idavuorella asuvaa<ref name="weilingöös1994">{{Kirjaviite | Tekijä =Vuokko, Seppo ym. | Nimeke =Suomen Luonto. Kasvit | Vuosi =1994 | Sivu = 168-169168–169 | Selite = Puolukka | Julkaisija =Weilin Göös | Isbn=951-35-5592-5}}</ref>. Idavuorella viitataan [[Kreeta]]lla olevaan vuoreen, joka tunnetaan nykyään nimellä [[Psiloreitis]]. Puolukka ei nimestään huolimatta kasva Psiloreitiksella. Nimi on peräisin antiikin kreikkalaisen [[Theofrastos|Theofrastoksen]] tutkimuksesta, jossa hän todennäköisesti kuvailee vuorella kasvavaa [[mustikka]]a ja jota tieteellisen nimen antanut [[Carl von Linné]] tulkitsi ilmeisesti väärin ja yhdisti Idavuorella esiintyvän lajin puolukkaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thanos, Costas A. | Nimeke = Mt Ida in Mythology and Classical Antiquity – a Plant Scientist’s Approach | Vuosi = | Luku = | Sivu = 7–9|Selite = | Julkaisupaikka = Ateena| Julkaisija = Ateenan yliopisto| Tunniste = | www = http://users.uoa.gr/~cthanos/Papers/MtIda.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu =7.1.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja<ref name="weilingöös1994"/>, myös [[Etelä-Eurooppa|Etelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 180–500&nbsp;milj.&nbsp;kg paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100&nbsp;–milj.&nbsp;kg, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10&nbsp;milj.&nbsp;kg.<ref name ="Vuokko">{{Kirjaviite | Tekijä =Vuokko, Seppo ym. | Nimeke = Suomalainen luonto (| Selite=3. uudistettu painos) | Vuosi =1989 | Sivu =324 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste = ISBN 951-8933-01-4}}</ref><ref name="luontoyrittäjät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoyrittaja.net/toimialat/marjat--sienet-ja-yrtit/marjat/| Nimeke = Marjat| Ajankohta = 2005| Julkaisija = Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry| Viitattu = 7.1.2017}}</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 39:
Puolukan [[Lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat karvaisia<ref name="flora">{{Kirjaviite | Tekijä =Kukkonen, Ilkka | Nimeke = Suomen suurkasvio | Vuosi =1987 | Sivu =342 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija = WSOY| Isbn=951-0-13046-x}}</ref> pitkänomaisia ja vastapuikeita, ja niiden alapinnalla on tummia pisteitä<ref name="otava"></ref>. [[Lehtilapa]] on soikea ja melkein tasasuhtainen. Lehden yläpinta on uurteinen, tummanvärinen sekä nahkea. Lehden reuna kääntyy alaspäin, ja sen kärjessä on usein isohko nystermä. Lehtiruoti on kooltaan 1–2 mm<ref name="flora"/>.
 
Koska puolukka on [[kuiva kangas|kuivien kangasmetsien]] laji, se säästää vettä, kun se ei pudota lehtiään [[syksy]]isin. Puolukan lehtien elinikä on noin 2–4 vuotta. Puolukka kasvattaa vain noin kymmenen uutta lehteä joka kevät<ref name="luontoilta">{{Kirjaviite | Tekijä = Neuvonen, Veikko | Nimeke = Luontoilta. - mielenkiintoisimmatMielenkiintoisimmat luontohavainnot selityksineen | Vuosi =1997 | Luku = | Sivu =262 | Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija = Tammi| Isbn=951-31-0713-2}}</ref>.
 
Puolukan [[kukinto]] nuokkuu verson latvassa. Kukat eli teriöt ovat valkoisia tai hieman vaaleanpunaisia ja muodoltaan kello- tai ruukkumaisia. Puolukka on sekä hyönteis- että itsepölytteinen<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://opetuswww.ruokatieto.fi/Suomeksiruokakasvatus/Nuoretruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/Luontoluonto/Marjat_ja_muut_luonnonkasvitmarjat-ja-muut-luonnonkasvit/Mita_marjat_ovat_mita-marjat-ovat | Nimeke = Mitä marjat ovat? | Julkaisu = Ruokatieto| Julkaisija = Ruokatieto Yhdistys Ry| Viitattu = 277.31.20112017}}</ref>. [[Hede|Heteissä]] ei ole sarvimaisia lisäkkeitä, vaan [[siitepöly]] varisee ulos ponnenpuoliskojen päissä olevista sarvimaisista pidentymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mäkinen, Yrjö ym. | Nimeke = Pohjolan Kasvit | Vuosi =1964 | Sivu =193–194 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi}}</ref> [[Kukkaperä]] on lyhyt ja nystykarvainen. [[Verhiö]] on kooltaan noin yhden millimetrin. Heteitä puolukalla on 4–8.<ref name="luontoportti" /> [[Emi]]n vartalo on pitkä<ref name="flora"/>.
 
Puolukan kukkiminen ajoittuu yleensä kesä–heinäkuun tienoille. Joskus elo–syyskuussa ilmaantuu jälkikukintoja. Tärkeimpiä puolukan pölyttäjiä ovat [[kimalaiset]] ja [[maamehiläinen|maamehiläiset]]. [[Kärpäset]], [[ripsiäiset]] sekä [[kovakuoriaiset]] ovat puolukan kannalta tehottomia pölyttäjiä<ref name="weilingöös1994"/>.
Rivi 113:
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja<ref name="weilingöös1994"/>, ja myös [[Etelä-Eurooppa|Etelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 200–500&nbsp;milj.&nbsp;kg paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100&nbsp;milj.&nbsp;kg, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10&nbsp;milj.&nbsp;kg.<ref name ="Vuokko"/><ref name="luontoyrittäjät"/> Sato vaihtelee paljon vuodesta toiseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roininen, Katariina & Mokkila, Mirja | Nimeke = Selvitys marjojen ja marjasivuvirtojen hyödyntämispotentiaalista Suomessa| Vuosi = 2007 | Julkaisija = Sitra/VTT| Tunniste = ISBN 978-951-563-624-9| www = http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/VTTn%20marjaselvitys%20b.pdf?download=Lataa+pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF| Viitattu = 3.4.2011}}</ref>
 
Puolukka on ruoanlaitossa monikäyttöinen marja. Siitä tehdään [[mehu]]a, [[hillo]]a, [[puuro]]a, [[sose]]tta, [[hyytelö]]ä sekä paljon muuta. Sitä voidaan myös lisätä [[leipä]]än ja [[mämmi]]in<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hinneri,Sakari ym. | Nimeke = Maarianheinä, mesimarja ja timotei -. Suomen luonnonvaraisia kasveja | Vuosi =1986 | Sivu =251 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija = Otava | Isbn=951-1-07745-7}}</ref>. Ihmisten lisäksi puolukoita syövät ainakin [[kanalintu|kanalinnut]], [[rastaat]], [[Karhu|karhut]], [[mäyrä]]t, muutkin [[petoeläimet]] sekä [[metsähiiri|metsähiiret]] sekä -[[metsämyyrä|myyrä]]t.
 
Puolukat säilyvät erittäin hyvin ilman säilöntäaineita niiden sisältämän [[bentsoehappo|bentsoehapon]] takia. Survottuina ne säilyvät erinomaisesti alle viiden asteen lämpötiloissa<ref name="weilingöös1994"/>.
Rivi 121:
Puolukka on hapan marja. Sen kokonaishappopitoisuus on noin 2,5&nbsp;%, mistä noin 0,05–0,2&nbsp;% on bentsoehappoa<ref name="weilingöös1994"/> ja loput pääasiassa [[omenahappo|omena]]- tai [[sitruunahappo]]a. Marjojen sokeripitoisuus on noin 8–9&nbsp;%, noin kaksi kertaa suurempi kuin mustikalla<ref name="valitutpalat"/>. Puolukka sisältää myös [[arbutiini]]a, [[vakkiniini]]a<ref name="luontoilta"/> sekä vähän vitamiineja, [[C-vitamiini]]a siinä on noin 5–10 milligrammaa sataa grammaa kohti ja [[A-vitamiini]]a 100 kansainvälistä yksikköä.
 
Puolukan tärkeimmät terveysvaikutukset perustuvat sen erilaisiin polyfenoliyhdisteisiin sekä [[kivennäisaine|kivennäis]]- ja [[hivenaine]]isiin, joita se sisältää paljon. Puolukassa on runsaita määriä ainakin [[mangaani]]a, [[polyfenoliyhdiste]]itä (kuten [[resveratroli]], lignaanit sekä proantosyanidiinit), [[flavonoidi|flavonoideja]] sekä [[bioflaviini|bioflaviineja]]<ref name="kiantama">{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20120310074539/http://www.kiantama.fi/index.php?p=puolukka&hl=fi_FI | Nimeke = Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) | Julkaisija = Kiantama Oy| Viitattu Selite=Internet 27.3.2011Archive}}</ref>. Mangaani on tärkeä ravintoaine energia-, valkuaisaine- sekä kolesteroliaineenvaihdunnan entsyymeille. Resveratrolilla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia ja proantosyanidiinit ehkäisevät haitallisten aineiden kiinnittymistä limakalvoille<ref name="kiantama"/>. Puolukka on myös hyvä [[kuitu|kuidun]] lähde<ref name="satakunnantyrniseura">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnantyrniseura.fi/puolukka.html | Nimeke = Puolukka, puolukan terveysvaikutuksia | Julkaisija = Satakunnan Tyrniseura| Viitattu = 27.3.2011}}{{404}}</ref>{{vanhentunut linkki}}. Lisäksi puolukka sisältää paljon polyfenoleja (”P-vitamiinia”)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Brunila, Marikka & Nummi, Risto | Nimeke = Luontoäidin kasviaarteet | Suomentaja = | Vuosi = 1983| Julkaisija = WSOY| Tunniste Isbn= ISBN 951-0-11729-3}}</ref>.
 
Marjat edistävät [[maksa]]n, [[sappi|sapen]] sekä [[vatsa]]n toimintaa, pitävät [[suolisto]]n terveenä, edistävät [[rauta|raudan]] sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Antibioottiset aineet torjuvat [[munuainen|munuaisten]] ja [[virtsatie|virtsateiden]] tulehduksia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.puutarha.net/index.asp?s=kasvikortisto/suorakanavahedelmat_ja_marjat/kasvikorttipuolukka_483.asp?id=483htm | Nimeke = Puolukka | Viitattu = 297.1.20112017}}</ref>.
 
'''Eräiden marjojen ravintoarvot per 100 g'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=berry&lang=fi | Nimeke = Marjat: Puolukka, Mansikka, Mustaherukka, Mustikka (metsä-) | Julkaisu = Fineli| Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos| Viitattu = 27.3.2011}}</ref>
Rivi 158:
 
==Lajikkeita==
Puolukasta on jalostettu Ruotsissa useita lajikkeita, joissa on isommat marjat ja suurempi sato kuin villissä puolukassa. Viljeltyjä lajikkeita ovat muun muassa:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppila.fi/pages.php?pages_id=93| Nimeke =Tuttua puolukkaa kotipihallekin kasvamaan! |Julkaisu = kauppila.fi| Ajankohta = 2011| Viitattu = 2.4.2011}}{{404}}</ref>
 
*'Coral, 'Ida', aikainen, keskikokoiset marjat