Ero sivun ”Puolukka” versioiden välillä

Puolukan latinankielisessä lajinimessä ''Vaccinium vitis-idaea'' ''vitis'' tarkoittaa latinaksi ''viiniköynnöstä'' ja ''idaea'' Idavuorella asuvaa<ref name="weilingöös1994">{{Kirjaviite | Tekijä =Vuokko, Seppo ym. | Nimeke =Suomen Luonto. Kasvit | Vuosi =1994 | Sivu = 168-169168–169 | Selite = Puolukka | Julkaisija =Weilin Göös | Isbn=951-35-5592-5}}</ref>. Idavuorella viitataan [[Kreeta]]lla olevaan vuoreen, joka tunnetaan nykyään nimellä [[Psiloreitis]]. Puolukka ei nimestään huolimatta kasva Psiloreitiksella. Nimi on peräisin antiikin kreikkalaisen [[Theofrastos|Theofrastoksen]] tutkimuksesta, jossa hän todennäköisesti kuvailee vuorella kasvavaa [[mustikka]]a ja jota tieteellisen nimen antanut [[Carl von Linné]] tulkitsi ilmeisesti väärin ja yhdisti Idavuorella esiintyvän lajin puolukkaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thanos, Costas A. | Nimeke = Mt Ida in Mythology and Classical Antiquity – a Plant Scientist’s Approach | Vuosi = | Luku = | Sivu = 7–9|Selite = | Julkaisupaikka = Ateena| Julkaisija = Ateenan yliopisto| Tunniste = | www = http://users.uoa.gr/~cthanos/Papers/MtIda.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu =7.1.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja<ref name="weilingöös1994"/>, myös [[Etelä-Eurooppa|Etelä]]- ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] puolukkaa arvostetaan korkealle. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 180–500&nbsp;milj.&nbsp;kg paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100&nbsp;–milj.&nbsp;kg, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10&nbsp;milj.&nbsp;kg.<ref name ="Vuokko">{{Kirjaviite | Tekijä =Vuokko, Seppo ym. | Nimeke = Suomalainen luonto (| Selite=3. uudistettu painos) | Vuosi =1989 | Sivu =324 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste = ISBN 951-8933-01-4}}</ref><ref name="luontoyrittäjät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoyrittaja.net/toimialat/marjat--sienet-ja-yrtit/marjat/| Nimeke = Marjat| Ajankohta = 2005| Julkaisija = Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry| Viitattu = 7.1.2017}}</ref>

Koska puolukka on [[kuiva kangas|kuivien kangasmetsien]] laji, se säästää vettä, kun se ei pudota lehtiään [[syksy]]isin. Puolukan lehtien elinikä on noin 2–4 vuotta. Puolukka kasvattaa vain noin kymmenen uutta lehteä joka kevät<ref name="luontoilta">{{Kirjaviite | Tekijä = Neuvonen, Veikko | Nimeke = Luontoilta. - mielenkiintoisimmatMielenkiintoisimmat luontohavainnot selityksineen | Vuosi =1997 | Luku = | Sivu =262 | Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija = Tammi| Isbn=951-31-0713-2}}</ref>.

Puolukan [[kukinto]] nuokkuu verson latvassa. Kukat eli teriöt ovat valkoisia tai hieman vaaleanpunaisia ja muodoltaan kello- tai ruukkumaisia. Puolukka on sekä hyönteis- että itsepölytteinen<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://opetuswww.ruokatieto.fi/Suomeksiruokakasvatus/Nuoretruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/Luontoluonto/Marjat_ja_muut_luonnonkasvitmarjat-ja-muut-luonnonkasvit/Mita_marjat_ovat_mita-marjat-ovat | Nimeke = Mitä marjat ovat? | Julkaisu = Ruokatieto| Julkaisija = Ruokatieto Yhdistys Ry| Viitattu = 277.31.20112017}}</ref>. [[Hede|Heteissä]] ei ole sarvimaisia lisäkkeitä, vaan [[siitepöly]] varisee ulos ponnenpuoliskojen päissä olevista sarvimaisista pidentymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mäkinen, Yrjö ym. | Nimeke = Pohjolan Kasvit | Vuosi =1964 | Sivu =193–194 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi}}</ref> [[Kukkaperä]] on lyhyt ja nystykarvainen. [[Verhiö]] on kooltaan noin yhden millimetrin. Heteitä puolukalla on 4–8.<ref name="luontoportti" /> [[Emi]]n vartalo on pitkä<ref name="flora"/>.

Puolukka on ruoanlaitossa monikäyttöinen marja. Siitä tehdään [[mehu]]a, [[hillo]]a, [[puuro]]a, [[sose]]tta, [[hyytelö]]ä sekä paljon muuta. Sitä voidaan myös lisätä [[leipä]]än ja [[mämmi]]in<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hinneri,Sakari ym. | Nimeke = Maarianheinä, mesimarja ja timotei -. Suomen luonnonvaraisia kasveja | Vuosi =1986 | Sivu =251 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija = Otava | Isbn=951-1-07745-7}}</ref>. Ihmisten lisäksi puolukoita syövät ainakin [[kanalintu|kanalinnut]], [[rastaat]], [[Karhu|karhut]], [[mäyrä]]t, muutkin [[petoeläimet]] sekä [[metsähiiri|metsähiiret]] sekä -[[metsämyyrä|myyrä]]t.

Puolukan tärkeimmät terveysvaikutukset perustuvat sen erilaisiin polyfenoliyhdisteisiin sekä [[kivennäisaine|kivennäis]]- ja [[hivenaine]]isiin, joita se sisältää paljon. Puolukassa on runsaita määriä ainakin [[mangaani]]a, [[polyfenoliyhdiste]]itä (kuten [[resveratroli]], lignaanit sekä proantosyanidiinit), [[flavonoidi|flavonoideja]] sekä [[bioflaviini|bioflaviineja]]<ref name="kiantama">{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20120310074539/http://www.kiantama.fi/index.php?p=puolukka&hl=fi_FI | Nimeke = Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) | Julkaisija = Kiantama Oy| Viitattu Selite=Internet 27.3.2011Archive}}</ref>. Mangaani on tärkeä ravintoaine energia-, valkuaisaine- sekä kolesteroliaineenvaihdunnan entsyymeille. Resveratrolilla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia ja proantosyanidiinit ehkäisevät haitallisten aineiden kiinnittymistä limakalvoille<ref name="kiantama"/>. Puolukka on myös hyvä [[kuitu|kuidun]] lähde<ref name="satakunnantyrniseura">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnantyrniseura.fi/puolukka.html | Nimeke = Puolukka, puolukan terveysvaikutuksia | Julkaisija = Satakunnan Tyrniseura| Viitattu = 27.3.2011}}{{404}}</ref>{{vanhentunut linkki}}. Lisäksi puolukka sisältää paljon polyfenoleja (”P-vitamiinia”)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Brunila, Marikka & Nummi, Risto | Nimeke = Luontoäidin kasviaarteet | Suomentaja = | Vuosi = 1983| Julkaisija = WSOY| Tunniste Isbn= ISBN 951-0-11729-3}}</ref>.

Marjat edistävät [[maksa]]n, [[sappi|sapen]] sekä [[vatsa]]n toimintaa, pitävät [[suolisto]]n terveenä, edistävät [[rauta|raudan]] sekä kivennäisaineiden imeytymistä. Antibioottiset aineet torjuvat [[munuainen|munuaisten]] ja [[virtsatie|virtsateiden]] tulehduksia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.puutarha.net/index.asp?s=kasvikortisto/suorakanavahedelmat_ja_marjat/kasvikorttipuolukka_483.asp?id=483htm | Nimeke = Puolukka | Viitattu = 297.1.20112017}}</ref>.

Puolukasta on jalostettu Ruotsissa useita lajikkeita, joissa on isommat marjat ja suurempi sato kuin villissä puolukassa. Viljeltyjä lajikkeita ovat muun muassa:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppila.fi/pages.php?pages_id=93| Nimeke =Tuttua puolukkaa kotipihallekin kasvamaan! |Julkaisu = kauppila.fi| Ajankohta = 2011| Viitattu = 2.4.2011}}{{404}}</ref>