Ero sivun ”Isohaaran vesivoimalaitos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kalatiestä |
Typojen korjaus, väliotsikot ja tekstin ryhmittely |
||
Rivi 16:
| Koord =
}}
[[Tiedosto:Isohaara dam flood gates open 2015.jpg|thumb|295px|Ohijuoksutusta keväällä 2015 kolmen yläluukun voimin
'''Isohaaran voimalaitos''' on [[Kemijoki|Kemijoessa]] [[Kemi]]n ja [[Keminmaa]]n rajalla sijaitseva vesivoimalaitos.
==Rakentaminen==
Isohaaran patosillan harjalla kulkevat sekä [[Oulu–Tornio-rata|Oulun–Tornion rautatie]] että Kemin ja [[Tornio]]n välinen [[seututie 921]], joka vuoteen 1976 asti oli osa Kemistä pohjoiseen menevää [[Valtatie 4]]:ää. Seututie on patosillan päällä yksikaistainen, ja patosillalla on [[liikennevalo-ohjaus]]. Patosillalla on myös lähestyvistä junista varoittava [[tasoristeys#Varoituslaitteet|äänivaroituslaitos]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2242 | Nimeke = Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta| Tekijä = | Ajankohta = 22.12.2009| Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>▼
==Toiminta==
▲Isohaaran voimalaitoksen rakentamishanke sai aikanaan vauhtia [[Lapin sota|Lapin sodassa]] tuhotun Kemijoen ylittävän sillan jälleenrakentamissuunnitelmista. Pohjolan Voima lupasi rakentaa rautatie- ja maantiesillan tuhottujen siltojen tilalle vuodessa, jos yhtiö saisi rakentaa sillan yhteyteen vesivoimalaitoksen ja pystyisi käyttämään sillan rakenteita säännöstelypadon osina. Rakentaminen käynnistyi keväällä 1945, tieyhteys saatiin valmiiksi vuoden kuluessa keväällä 1946 ja itse voimalaitios keväälä 1949. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjolanvoima.fi/pvotarina/tarinoita-vesivoimasta/pala-historiaa-voimalaitoselamaa-isohaarassa-40-luvulla | Nimeke = Katsaus historiaan: Voimalaitoselämää Isohaarassa 40-luvulla| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Ylen uutiset | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
Voimalaitoksen teho on 113 megawattia ja sen omistaa on [[Pohjolan Voima|Pohjolan Voima Oy]].<ref name="pvo"/> [[29. huhtikuuta]] [[2007]] voimalaitoksen päämuuntajan tekninen vika aiheutti tuntuvia vahinkoja aiheuttaneen tulipalon. Voimalan sähköntuotanto keskeytyi tapauksen johdosta. Isohaara tarjoaa konkreettisen esimerkin voimalaitosautomaatiosta ja sen kehityksestä. Parhaimmillaan voimalaitoksella oli 60 työntekijää, mutta vuonna 2013 enää kaksi pysyvää työntekijää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6635292 | Nimeke = Isohaaran voimalaitoksella kohtaavat historia ja nykyaika| Tekijä = Kati Siponmaa| Ajankohta =10.5.2015 | Julkaisija =Ylen uutiset | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>▼
===Isohaara–Martinniemi-voimalinja===▼
▲voimalaitoksella oli 60 työntekijää, mutta vuonna 2013 enää kaksi pysyvää työntekijää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6635292 | Nimeke = Isohaaran voimalaitoksella kohtaavat historia ja nykyaika| Tekijä = Kati Siponmaa| Ajankohta =10.5.2015 | Julkaisija =Ylen uutiset | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
Voimalaitoksen lähellä on [[Vallitunsaari]], jossa sijaitsi aina 1970-luvulle asti voimalaitoksen omistajan Pohjolan Voiman pääkonttori sekä työntekijöiden asuinalue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suljettu_saari_on_nykyaan_auki_matkailijoille_kemissa/8021874 | Nimeke = Suljettu saari on nykyään auki matkailijoille Kemissä| Tekijä = Kati Siponmaa| Ajankohta =28.5.2015 | Julkaisija =Ylen uutiset | Viitattu = 28.5.2015 }}</ref>▼
▲==Isohaara–Martinniemi-voimalinja==
[[Tiedosto:Power plant of Isohaara.JPG|thumb|295px|Isohaaran voimalaitos. Oikealla puolella uuden voimalaitososan suuaukko. Samalla puolella myös kalatie.]]
Isohaaran voimalaitokselta on ollut 120 kV:n voimalinja [[Martinniemen puuhiomo|Martinniemen puuhiomolle]] ja sahalle vuodesta 1955 alkaen. Voimalinja korvasi [[Merikosken voimalaitos|Merikoski]]–[[Martinniemen puuhiomo|Martinniemi]]-voimalinjan. Voimalinja on jäänyt käyttämättömäksi Martinniemen voimalaitoksen ja höyläämön toiminnan loputtua. Martinniemen voimalaitoksella on edelleen alkuperäiset kytkinkaapit kyseiselle linjalle.
===Isohaaran kalatie===
Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin Kemijoen ensimmäinen kalatie 1990-luvun alun voimalaitoslaajennuksen yhteydessä Vallitunsaaren puoleiselle rannalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6635292 | Nimeke = Isohaaran kalatie| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Keminmaa| Viitattu = 27.12.2016 }}</ref> Kehittyneempi versio eli ns [[impulssityyppinen kalatie]] valmistui vuonna 2012 osoittautuen paremmaksi kuin alkuperäinen versio lohikalojen nousun kannalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6762945 | Nimeke = Isohaaran kalatie osoittanut toimivuutensa| Tekijä = Antti Heikinmatti| Ajankohta =5.8.2013 | Julkaisija =Ylen uutiset | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
===Ympäristö===
▲Isohaaran patosillan harjalla kulkevat sekä [[Oulu–Tornio-rata|Oulun–Tornion rautatie]] että Kemin ja [[Tornio]]n välinen [[seututie 921]], joka vuoteen 1976 asti oli osa Kemistä pohjoiseen menevää [[Valtatie 4]]:ää. Seututie on patosillan päällä yksikaistainen
▲Voimalaitoksen lähellä on [[Vallitunsaari]], jossa sijaitsi aina 1970-luvulle asti voimalaitoksen omistajan Pohjolan Voiman pääkonttori sekä työntekijöiden asuinalue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suljettu_saari_on_nykyaan_auki_matkailijoille_kemissa/8021874 | Nimeke = Suljettu saari on nykyään auki matkailijoille Kemissä| Tekijä = Kati Siponmaa| Ajankohta =28.5.2015 | Julkaisija =Ylen uutiset | Viitattu = 28.5.2015 }}</ref>
==Lähteet==
* Könönen, Terho A. (1981) Martinniemen saha 75 vuotta. Pohjois-Karjalan kirjapaino. Joensuu.
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||