Ero sivun ”Village People” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin infoa. Lähteessä on myös annettu arvio Can’t Stop the Music – Musiikin täytyy jatkua -leffasta, joten lisäsin sen lähdeviitteeksi, jota ei aiemmin ollut. Muita lähteitä voi lisätä, jos löytyy.
Tein Renaissance-albumista oman artikkelin, joten siirsin tiedot sinne.
Rivi 32:
Yhtye teki 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa kymmenkunta albumia sekä vuonna 1980 hilpeän kamalana pidetyn elokuvan<ref>Christopher Bickel: http://dangerousminds.net/comment/food_fight_the_village_peoples_stupefying_punk_rock_masterpiece</ref> ''[[Can’t Stop the Music – Musiikin täytyy jatkua]]''. Yhtyeen tunnetuimpia hittejä ovat ”San Francisco/In Hollywood”, ”Macho Man”, ”[[Y.M.C.A.]]”, ”In the Navy” ja ”Go West”.
 
Vuonna 1981 julkaistun albumin ''[[Renaissance|Renaissance]]'' viimeinen kappale "Food Fight" on epätavallinen yhtyeen tuotannossa.
Vuonna 1981 Village People julkaisi albumin ''Renaissance''. Musiikkikriitikko Stephen Thomas Erlewine kuvasi albumia "yksinkertaisesti hämmennyksen aiheuttajaksi, jonka ei olisi koskaan pitänyt nähdä päivänvaloa". Petollisesta imagosta huolimatta albumilla ei ole musiikillisesti mitään tekemistä [[New Romantic|New Romantic -tyylisuunnan]] kanssa. Albumin viimeinen kappale "Food Fight" on poikkeus Village Peoplen tuotannossa; se on yhtyeen viimeinen yritys hyötyä punk-yleisöstä. Kappaletta on kuvattu fake punkin mestariteokseksi ja yhtä hyväksi kuin mitä [[Plastic Bertrand]] tai [[Alberto y Lost Trios Paranoias]] koskaan julkaisivat. Musiikillisesti "Food Fightissa" voi kuulla samoja elementtejä kuin [[Devo|Devon]] tai [[The Dickies|The Dickiesin]] musiikissa.<ref>Christopher Bickel: http://dangerousminds.net/comments/food_fight_the_village_peoples_stupefying_punk_rock_masterpiece</ref>
 
Yhtye on tunnettu edelleen sekä musiikkinsa että myös ulkoasunsa takia, ja yhtyeen kappaleista on tehty myöhemmin lukuisia uusia levytyksiä.