Ero sivun ”Kehitysapu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 71:
[[Cato-instituutti|Cato-instituutin]] ''[[Cato Journal]]'' -lehdessä julkaistun, [[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] [[ekonomisti]]n Simeon Djankovin ja kahden muun taloustieteilijän kirjoittaman artikkelin tekijät rinnastavat kehitysmaille annetut suorat rahalahjoitukset eli ns. suoran budjettituen taloustieteessä tunnettuun "[[luonnonvarojen kirous]]" -hypoteesiin, jonka mukaisesti he uskovat sen heikentävän kohdemaiden talouskehitystä ja demokratiaa. Heidän mukaansa kyseessä on sama ilmiö kuin luonnonvaroista, kuten öljystä, saatavilla [[windfall]]-tuloilla: hallitsijat pyrkivät keskittämään näiden tulojen kontrollin itselleen, mikä heikentää demokratiaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Djankov S, Montalvo JG ja Reynal-Querol M| Otsikko = Does Foreign Aid Help?| Julkaisu = Cato Journal| Ajankohta = 2006| Vuosikerta = 26| Numero = 1| Sivut = 11, 24|Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cato Institute| Selite = | Tunniste = | www = http://www.doingbusiness.org/documents/Does_Foreign_Aid_Help.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 9.11.2008|Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Mac Ramsayn lisensiaatintyön "Det finländska biståndet samt dess tekno-ekonomiska profil" (TKK 1993) mukaan kehitysapu on suomalaisen teollisuuden tukemista siten, että ylihintaan viedään sellaista tekniikkaa kehitysmaihin, joka ei sinne sovi. Taloudellisia laskelmia ei ole projektien kokonaiskuluista tai niiden tuloksista. Tärkein asia on kuluttaa myönnetyt rahat, jolloin projektit valitaan löysin perustein ja ne toteutetaan ylihintaan. Usein epäonnistuneet projektit kuten esim. Usambaran metsäteollisuusprojekti [[Tansania]]ssa, jossa tuhottiin sademetsää, muutetaan kasvojen pelastamiseksi luonnonsuojeluprojektiksi. Ei avun laatu voi olla korkea jos päämääränä on rahojen nopea kuluttaminen ja suomalaisten yritysten tukeminen, mihin hintaan tahansa.
Yli 40 vuotta [[Suomen ulkoasiainministeriö|ulkoministeriön]] kehitysyhteistyössä työskennellyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kritisoi kehitysapua [[Aamulehti|Aamulehden]] haastattelussa 16.1.2015. Hänen mukaansa kehitysapu on puolittanut [[äärimmäinen köyhyys|äärimmäistä köyhyyttä]] [[Aasia]]ssa ja [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]], mutta [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolisessa Afrikassa]], mihin kehitysapua annetaan eniten, äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194954166682/artikkeli/kehitysapua+jaetaan+liikaa+ja+liian+kauan.html | Nimeke = Kehitysapua jaetaan liikaa ja liian kauan| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta =16.1.2015 | Julkaisija = | Viitattu =17.1.2015 | Kieli }}</ref> Kääriäinen on kirjoittanut aiheesta tammikuussa 2015 julkaistun kirjan ''Kehitysavun kirous''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.intokustannus.fi/kirja/kehitysavun_kirous/ | Nimeke = Kehitysavun kirous| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Into Kustannus| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =17.1.2015 | Kieli }}</ref>
| |||