|
== Tiedonhankintatutkimuksen historiaa ==
{{Katso myös|[[Tiedonhankinnan malleja]]}}
Varsinaisen tiedonhankintatutkimuksen katsotaan syntyneen 1950-luvulla, jolloin kiinnostuttiin erityisesti tiedonkäytöstä eri tieteen aloilla. Tuolloin alkoi myös tieteenalan metodinen kehittely, jossa keskityttiin lähinnä kysely- ja haastattelututkimuksen soveltamiseen tiedonhankintatutkimuksessa.<ref name="historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/historia| Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankintatutkimuksen historiaa| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>
1960-lukua voidaan pitää tiedonhankintatutkimuksen laajentumisen kautena. Tuolloin heräsi tarve hyödyntää tiedonhankintatutkimuksen tuloksia tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä. 1960-luvulla esiteltiin myös tiedonhankintatutkimuksen ensimmäiset tiedonhankintakäyttäytymistä kuvaavat [[Tiedonhankinnan malleja|mallit]], joista keskeisimpinä [[William Paisley]]n systeemimalli ja [[Thomas J. Allen]]in tiedonhankintamalli.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 49.</ref>
Tiedonhankintatutkimuksen katsotaan eriytyneen ja vakiintuneen omaksi tutkimusalakseen 1960–1970-luvuilla. Keskeisimpiä tutkimusaiheita 1970-luvulla olivat kansalaisten tiedonhankintaa koskevien kysymysten tutkiminen, sekä ammatillisen tiedon hankinnasta virinneet kysymykset.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 53.</ref>
Käyttäjäkeskeinen paradigma on saanut myös osakseen kritiikkiä. Paradigman heikkoudeksi voidaan laskea liiallinen yksilökeskeisyys ja yhteiskunnallisten reunaehtojen unohtaminen. Reijo Savolaisen ja Ari Haasion mukaan tiedonhankintatutkimuksen kehittämiselle olisi eduksi, jos näitä kahta paradigmaa ei asetettaisi jyrkästi vastakkain, vaan koetettaisiin yhdistää niiden parhaita puolia.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 59–60.</ref>
== Ammatillisen tiedonhankinnan malleja ==
Tiedonhankintatutkimuksen piirissä on esitetty useita teoreettisia malleja ihmisen tiedonhankintakäyttäytymisestä.
=== Wilson: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli ===
Tom D. Wilson tutki sosiaalivirastoissa työskentelevien henkilöiden [[tiedontarve|tiedontarpeita]] ja tiedonhankinnan tapoja. Tähän monivuotiseen empiiriseen tutkimukseen pohjautuen Wilson julkaisi ensimmäisen versionsa tiedonhankinnan mallista vuonna 1981.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.70</ref>
Wilsonin mukaan ammatillista tiedon hankintaa eivät määritä tiedontarpeiksi kutsuttavat seikat, vaan yksilölliset kognitiiviset ja affektiiviset tarpeet, joiden tyydyttämiseen liittyy tiedonhankintaa. Yhteisöllisistä tekijöistä tärkeimpiä ovat työympäristön luonne ja henkilön rooli työelämässä. Tiedonhankintaan vaikuttavat välillisesti myös sosio-kulttuurinen ja poliittis-taloudellinen ympäristö. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Wilsonin ammatillisen tiedonhankinnan mallissa kiinnitetään huomiota myös tiedonhankinnan esteisiin. Esteitä voivat olla mm. pitkä välimatka, aikapula, puutteellinen kielitaito ja taloudelliset esteet.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.71</ref><ref>Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola 2010, s.96</ref>
Wilson laajensi malliaan 1990-luvun puolivälissä. Uudessa versiossa on hyödynnetty useamman tieteenalan havaintoja ja siihen on lisätty aiempaa enemmän komponentteja. Käsite "tiedontarve" on hyväksytty uudessa versiossa, mutta mallissa tiedontarpeen kokemus ei kuitenkaan välttämättä automaattisesti johda tiedonhankintaan. Wilsonin uudessa mallissa tiedonhankintaan vaikuttavat muun muassa yksilön stressinhallinta, [[motivaatio]], viitseliäisyys, pystyvyys, koulutustaso, ikäryhmä, ympäristötekijät sekä lähteestä saadun hyödyn suhde tiedonhankinnan edellyttämiin ponnistuksiin (riski-palkinto-teoria).<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.75–76</ref>
Wilsonin mukaan tiedonhankinta voi ilmentyä neljällä tavalla: passiivisessa tarkkailussa on kyse tiedon vastaanottamisesta tilanteissa, joissa sitä on sattumoisin tarjolla, esimerkiksi seurattaessa television iltauutisia. Passiivinen haku on kyseessä silloin, kun etsittäessä tietoa aiheesta A saadaan samalla tietoa myös aiheesta B, joka koetaan kiinnostavaksi muiden asioiden yhteydessä. Aktiivinen haku viittaa suunnitelmalliseen hakeutumiseen eri [[tiedonlähde|tiedonlähteille]] ja niiden systemaattiseen hyödyntämiseen. Jatkuva haku tarkoittaa toimintaympäristön jokapäiväistä seurantaa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.76-77</ref>
Wilsonin mallia ei voida pitää lopullisena kuvauksena tiedonhankinnan eri ilmiöistä, vaan mallissa on vielä kehitettävää.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s.77">Haasio & Savolainen 2004, s.77</ref>
=== Ellis: Tiedonhankinnan peruskomponentit ===
David Ellisin malli pohjautuu haastatteluihin, joita hän teki väitöskirjatyössään selvittäessään Sheffieldin yliopistossa työskentelevien tutkijoiden tiedonhankintakäytäntöjä. Hän on sittemmin soveltanut mallia [[empiirinen tutkimus|empiirisissä tutkimuksissa]].<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s.77"/>
Ellis erottaa kahdeksan tiedonhankinnan peruskomponenttia. Komponentit eivät esiinny välttämättä tietyssä järjestyksessä, vaan ne saattavat vaihdella tilannekohtaisesti tiedonhankintaprosessin edetessä. Tiedonhankinnan kahdeksan komponenttia Ellisin mukaan ovat:
* Aloittaminen (''starting''): tutkimustyön aihepiiriin tutustuminen
* Ketjutus (''chaining''): lähteiden ja viitteiden ketjun seuraaminen eteen- tai taaksepäin.
* Selailu (''browsing''): ennalta suunnittelematon lähteiden selaileminen.
* Erotteleminen (''differentiating''): relevanttien ja ei-relevanttien lähteiden erotteleminen.
* Seuranta (''monitoring''): esimerkiksi tiettyjen aikakauslehtien jatkuva seuraaminen ja toisaalta passiivinen seuraaminen.
* Tiedon "uuttaminen" (''extracting''): tietosisällön "irrottaminen" hankitusta lähteestä.
* Todentaminen (''verifying''): omaksutun tiedon kohdallisuuden ja toimivuuden testaaminen.
* Päättäminen (''ending''): tiedonlähteiden etsinnän lopettaminen.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.77-80</ref>
Ellisin malli on saanut tiedonhankintatutkimuksessa varsin runsaasti huomiota ja sitä on hyödynnetty kohtalaisen paljon myös empiirisesti. Tiedonhankinnan syklisyyden kannalta Ellisin mallissa on mielenkiintoista se, että siinä ei varsinaisesti kuvata tiedonhankinnan vaiheita, vaan tiedonhankinnan tiettyjä toistuvia piirteitä.<ref>Lindström, Peter. Vaiheista sykleihin – tiedon hankinnan uusia malleja 2005, s.3</ref>
=== Meho & Tibbo: Yhteiskuntatieteilijöiden tiedonhankinnan mallintaminen ===
Tiedonhankinnan sykliseen luonteeseen alettiin kiinnittää huomiota 1990-luvun puolivälissä, jolloin elektronisten tiedonlähteiden käyttö yleistyi. [[tietokoneverkko|Tietoverkossa]] tapahtuva tiedonhankinta on usein nopeatempoista ja [[verkkoselain|www-selaimen]] ominaisuudet mahdollistavat edestakaisen siirtymisen eri verkkolähteiden välillä.<ref>Lindström, Peter 2005, s.2</ref>
Lokman I. Meho ja Helen R. Tibbo kehittivät Ellisin mallia eteenpäin ja rakensivat vuonna 2003 mallin, joka pohjautuu haastattelututkimukseen jossa tutkittiin eri yhteiskuntatieteiden alueilla työskentelevien tutkijoiden tiedonhankintaa eri maissa.<ref name="Lindström, Peter 2005, s.5">Lindström, Peter 2005, s.5</ref>
Meho ja Tibbo identifioivat tutkijoiden tiedonhankinnassa neljä toisiinsa liittyvää vaihetta: etsiminen (''searching''), pääsy (''accessing''), käsitteleminen (''processing'') ja päättäminen (''ending''). Tiedonhankinnan eri piirteet (esim. aloittaminen ja selailu) ovat mukana kaikissa tiedonhankinnan vaiheissa, mutta korostetuimmin ne esiintyvät etsimisessä ja käsittelemisessä.<ref name="Lindström, Peter 2005, s.5"/>
[[File:Meho & Tibbo.jpg|Meho & Tibbo|border|center|Meho & Tibbo: Yhteiskuntatieteilijöiden tiedonhankinnan mallintaminen]]
=== Kuhlthau: Tiedonhankinnan prosessimalli ===
Carol C. Kuhlthaun ”Information Search Process” -malli julkaistiin vuonna 1993 ja pohjautuu pitkäjännitteiseen tutkimustyöhön, joka alkoi jo 1980-luvun alkupuolella. Mallin lähtökohtana on oppimisen [[Konstruktivismi|konstruktivistinen]] viitekehys ja se tukeutuu muun muassa John Deweyn, Georg Kellyn ja Jerome Brunerin käsityksiin ajattelun ja oppimisen perusluonteesta.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 83">Haasio & Savolainen 2004, s. 83</ref>
Kuhlthaun mallin lähtökohtana on ”epävarmuuden periaate” (''uncertainty principle''). Tiedonhankinta käsitteellistetään konstruktioprosessiksi, jonka laukaisee käyntiin epävarmuuden [[kognitiivinen]] tila. Tiedonhankinta voidaan nähdä matkana, joka etenee vaiheittain ja kuhunkin vaiheeseen liittyy vaiheelle tyypilliset kognitiiviset ja [[Affektiivinen|affektiiviset]] elementit.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 84</ref>
[[File:Kuhlthau's Model of the Stages of the Information Process.jpg|Kuhlthau's Model of the Stages of the Information Process|border|center|Kulthau: Tiedonhankinnan prosessimalli]]
Prosessin aloitusvaiheessa (''initiation'') ongelmaa yritetään hahmottaa suhteuttamalla sitä aiempiin kokemuksiin. Aiheenvalinnan (''selection'') vaiheessa hahmotetaan tehtävän yleissuunta ja rajataan aihepiiriä. Tunnustelun (''exploration'') vaiheessa aihepiiristä hankitaan lisätietoa, ja siihen etsitään oma näkökulma. Tehtävän muotoilu (''formulation'') vaihe on ratkaisevan tärkeä, onnistuessaan se mahdollistaa aiheen tarkan rajauksen ja luo edellytykset suunnata tiedonhankinta [[Relevantti|relevantteihin]] lähteisiin. Informaation keruu (''collection'') vaiheessa kerätään aiheesta olennainen tieto ja hankittu tieto yhdistetään synteesinomaiseksi kokonaisuudeksi. Esittämisen (''presentation'') vaiheeseen päästään, kun tehtävä on valmis ja tulokset voidaan viestiä muille.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 85-86</ref>
Näin tarkasteltuna tiedonhankinta [[Konteksti|kontekstoituu]] luontevasti erilaisten kirjallisten tehtävien suorittamiseen, esimerkiksi opiskelijan laatiman [[seminaariesitelmä]]n tai toimittajan kirjoittaman artikkelin työstämiseen.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 85</ref> Kuhlthaun mallista on nopeasti tullut yksi suosituimmista tiedonhankintamalleista.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 83"/>
=== Leckie & Pettigrew: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli ===
Gloria Leckien ja Karen Pettigrew’n malli julkaistiin vuonna 1997. Mallia kehittäessään he tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen aiempaan tiedonhankintatutkimukseen. Aineistosta löytyneistä havainnoista he pyrkivät löytämään yhteisiä ammattialasta riippumattomia tekijöitä, jotka kuvaavat ammatillista tiedonhankintaa. Omassa tutkimuksessaan he keskittyivät erityisesti insinöörien, terveydenhuollon ammattilaisten ja lakimiesten tiedonhankintaan. Leckien ja Pettigrew’n tavoite oli saada mallistaan mahdollisimman yleisesti sovellettava, jotta sitä pystyisi hyödyntämään erilaisissa ammateissa toimivien ihmisten tiedonhankinnan tutkimuksessa.<ref>Leckie & Pettigrew 1996</ref>
Mallin keskeisenä oletuksena on se, että yksilön tiedontarpeet määrittyvät työtehtävän mukaan. Työtehtävien luonteeseen ja sisältöön puolestaan vaikuttaa se, missä roolissa yksilö työyhteisössään toimii, rooleja voivat olla esimerkiksi johtaja, tutkija tai kouluttaja. Mallissa ei nimetä tiedontarpeiden luonnetta, mutta Leckie ja Pettigrew ottavat tiedontarpeisiin vaikuttavina tekijöinä esiin muun muassa seuraavia tekijöitä:<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 88">Haasio & Savolainen 2004, s. 88</ref>
*ikä
*ammattiryhmä
*kokemus
*onko tiedontarve ensi kertainen vai aiemman variaatio
*onko tehtävä annettu vai itse valittu
[[File:Leckie & Pettigrew- Modeling the Information Seeking of Professionals- A General Model.jpg|Leckie & Pettigrew- Modeling the Information Seeking of Professionals- A General Model|border|center|Leckie & Pettigrew: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli]]
Uutta mallissa on tietoisuus tiedonlähteistä, lähteen nähdään selvästi vaikuttavan tiedonhankintaan. Tiedonlähteen valintaan vaikuttaa lähteen tuttuus ja tavoitettavuus ja toisaalta se, millaisia käsityksiä yksilöllä on lähteen ajankohtaisuudesta tai miten aiemmat tiedonhaut kyseisestä lähteestä ovat onnistuneet. Tiedonlähteen muotoa ei rajata, hyödyllistä tietoa voi löytää hyvin erilaisista lähteistä: virallisista, epävirallisista, kirjoitetusta tai suullisesta, myös oma aiempi tietämys katsotaan tiedonlähteeksi.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 88"/>
Malliin sisältyy palautesilmukka. Tuloksen saatuaan tiedonhankkijan on tärkeää arvioida mihin haulla päästiin, tarvitaanko esimerkiksi uutta hakua. Puutteellista tiedonlähdettä mahdollisesti vältellään jatkossa, mutta löydetty tieto ei välttämättä ole kokonaan hyödytöntä, se voi osoittautua käyttökelpoiseksi myöhemmän tehtävän yhteydessä.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 88"/>
Leckien ja Pettigrewn malli on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa, sitä hyödyntäen on tehty useita tiedonhankintaa tutkivia opinnäytetöitä.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 89</ref>
=== Byström: Tehtävän kompleksisuus tiedonhankinnan määrittäjänä ===
Katriina Byströmin väitöskirjahankkeessa (1999) tutkittiin Porin ja Tampereen kaupunkien palveluksessa olevien suunnittelijoiden tiedonhankintaa ja sitä, miten he hyödyntävät erilaisia tiedonlähteitä [[Kompleksinen|kompleksisuudeltaan]] vaihtelevia työtehtäviä suorittaessaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin haastatteluita ja suunnittelijoiden itsensä pitämiä päiväkirjoja, jotta päivittäisistä työprosesseista ja niihin liittyvästä tiedonhankinnasta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva. Tutkimuksesta piirtyy selkeästi esiin se, kuinka työtehtävän kompleksisuuden kasvaessa sen menestyksekäs suorittaminen edellyttää myös tiedonhankinnalta enemmän.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 89-90</ref>
Byströmin tutkimus tarkastelee työtehtäviä seuraavien kolmen vaiheen kannalta: suunnittelu, suorittaminen ja viimeistely. Kaikista vaiheista selvitettiin myös millaisia tietolähteitä tai kanavia tiedonhankintaan käytettiin. Tehtävien kompleksisuutta kuvataan viisiportaisella asteikolla, jonka alun perin esitti Kalervo Järvelin (1987):<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 90">Haasio & Savolainen 2004, s. 90</ref>
* '''Automaattinen tietojenkäsittelytehtävä''' on kyseessä silloin, kun palkkataulukosta tarkistetaan henkilön kuukausipalkka.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 90"/>
* '''Normaali tietojenkäsittelytehtävä''' on esimerkiksi henkilön veroprosentin määrittäminen huomioimalla verovähennykseen oikeuttavia menoja.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 91">Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
* '''Normaali päätöstilanne''' on kyseessä silloin kun yksisuuntaista katua suunnitellaan muutettavaksi kaksisuuntaiseksi ja mietitään millaisia järjestelyjä tarvitaan jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 91"/>
* '''Tunnettu aito päätöksentekotilanne''' voi olla esimerkiksi suunnitelma tehtaan rakentamiseksi, suunnitelmassa voidaan määritellä tehtävät ja lopputulos. Varsinaisen suunnittelutyön tiedonhankintaprosessia sen sijaan ei voida kuvata, koska se selviää vasta prosessin edetessä.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 91"/>
* '''Täydellinen aito päätöksentekotilanne''' tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun tietokonevirus lamauttaa sähkönjakelujärjestelmät ja niiden varajärjestelmät kovien pakkasten aikana.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 91"/>
Byström liittää lisäksi malliinsa seuraavat kolme tietotyyppiä: ''tehtävätieto'' (task information), esimerkiksi faktat, ''tehtäväaluetieto'' (domain information), joka on tietoa esimerkiksi erilaisista menetelmistä ja ''tehtävänratkaisutieto'' (task-solving information), jota ovat esimerkiksi [[teoria]]t ja [[malli]]t.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s. 91"/>
Tutkimuksessaan Byström havaitsi tehtävän kompleksisuuden määrittelevän sitä, mitä tietotyyppejä käytetään. Mitä kompleksisemmaksi tehtävä koetaan, sitä useamman tyyppistä tietoa sitä varten hankitaan. Näyttää myös siltä, että kompleksisuuden kasvaessa henkilölähteitä suositaan. Kullakin tietotyypillä on omat tyypilliset lähteensä, [[dokumentti|asiakirjat]] ovat yleisesti tehtäväaluetiedon pääasiallisia lähteitä, kun taas [[Asiantuntija|asiantuntijoita]] hyödynnetään kaiken tyyppistä tietoa tarvittaessa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 92</ref>
== Tiedonhankintatutkimuksen muita malleja ==
=== Brenda Dervin ja Sense-Making–teoria ===
[[Tiedosto:Tiedonhankinta Kuvio4.tif|thumb|Sense-making-teoria]]
Yhdysvaltalainen viestinnäntutkija [[Brenda Dervin]] on tutkinut tapoja, jolla ihmiset merkityksellistävät toimintaansa ja valintojaan arkipäivän vaihtelevissa tilanteissa. Ilmaisulla sense-making hän viittaa toiminnan merkityksellistämiseen. [[Sense-Making-teoria]] rakentuu kolmesta viestinnällisestä metaforasta:<ref name="savolainen104">Savolainen 2010, s. 104–105.</ref>
#tilanne (''situation'')
#kohdattu kuilu (''gap-faced'')
#käyttö (''uses'')
Kohdatessaan tiedonhankinnassa ongelmallisen tilanteen (situation) yksilö joutuu pysähtymään eräänlaisen kognitiivisen kuilun (''gap'') eteen. Yksilöllä herää kysymyksiä, joihin hän etsii tiedonhankinnan avulla vastauksia. Sense-making-teoriassa tiedonhankinta vertautuu ”informaatiosillan” (''gap-bridged'') rakentamiseen kohdatun kuilun (''gap-faced'') yli. Viimeinen vaihe käyttö (''uses/help'') viittaa tapoihin, joilla tiedollisia aineksia hyödynnetään sillan rakentamisessa.<ref name="savolainen104"/>
Muina keskeisimpinä tiedonhankintatutkimuksen teoreettisten mallien esittäjinä voidaan pitää seuraavia tutkijoita<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/jasennyk| Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankintatutkimuksen klassiset jäsennykset| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>:
* Robert S. Taylor (tiedontarpeen tasot)
* William Paisley (systeemimalli)
* Thomas J. Allen
* Patrick Wilson
* [[Carol C. Kuhlthau]] ([[tiedonhankinnan prosessimalli]])
* [[Pamela McKenzie]] ([[informaatiokäytännöt]])
== Tiedonhankintatutkimus Suomessa ==
* {{Lehtiviite | Tekijä = Savolainen, Reijo | Otsikko = Tiedontarpeet ja tiedonhankinta | Julkaisu = Tiedon tie. Johdatus informaatiotutkimukseen. Toim. Ilkka Mäkinen| Sivut = 73-109 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Kirjastopalvelu Oy| Vuosi=1999 | Tunniste =ISBN 951-692-448-4 | Viitattu = }}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7603-7.pdf/ | Nimeke =Kaupunkisuunnittelijoiden työtehtävät, tiedontarpeet ja tiedonhankinta | Tekijä =Serola, Sami | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 7.3.2011| Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Tampereen yliopisto| Viitattu = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä =Leckie, Gloria & Pettigrew, Karen & Sylvain, Christian| Otsikko =Modeling the Information Seeking of Professionals: A General Model Derived from Research on Engineers, Health Care Professionals, and Lawyers | Julkaisu = : The Library Quarterly| Sivut = 161-193 | Julkaisupaikka = Chicago| Julkaisija = The University of Chicago Press| Vuosi=1996 | Viitattu = }}
* {{verkkoviite | Tekijä = Lindström, Peter | Otsikko = vaiheista sykleihin - tiedon hankinnan uusia malleja | Tiedostomuoto = pdf | Vuosi = 2005}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
| 