Ero sivun ”Kiinan kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
 
== Kiinan kieli ja kiinalaiset kielet ==
Usein nimitystä ''kiinan kieli'' (中国话 zhōngguóhuà eli Kiinan valtion kieli) käytetään, kun todella tarkoitetaan [[mandariinikiina]]a, joka on Kiinan virallinen kieli. Etniset kiinalaiset puhuvat itse asiassa useita eri kiinan kieliä/murteita, jotka eivät ole puhuttuna keskenään ymmärrettäviä, mutta joista osa onovat kyllä toisilleen äänteellisestikin sukua. Kiinan kielien välistä ymmärrettävyyttä lisää yhteinen kirjoitusjärjestelmä (tosin merkistöjä on kaksi, kts. alempaa), jossa yksittäiset merkit ilmaisevat yleensä kokonaisia sanoja tai yhdyssanojen osia. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan ole täysin yhtenäinen, koska kiinalaisten kielien välillä on myös selviä kieliopillisia ja sanastollisia eroavaisuuksia.
 
Kiinan yleiskieli on Pohjois-Kiinassa puhuttu [[mandariinikiina]] (普通话, pǔtōnghuà eli "yleiskieli"). Se on valtion virastojen kieli ja oppilaitosten opetuskieli. Niinpä käytännöllisesti katsoen kaikki kouluja käyneet kiinalaiset osaavat sitä ainakin vieraana kielenä. Mandariinikiina on Kiinan kielistä ylivoimaisesti puhutuin, mutta myös useilla muilla kiinalaisilla kielillä kuten [[kantoninkiina]]lla, [[gan-kiina]]lla, [[wu-kiina]]lla ja [[hakka-kiina]]lla on kymmeniä miljoonia puhujia.
Rivi 33:
 
== Sanasto ja lausunta ==
Kiina on [[tonaalinen kieli]], eli sanojen merkitys riippuu myös niiden sävelkulusta. Toonien määrä vaihtelee puhekielestä toiseen. Mandariinikiinassa on neljä toonia (viisi mikäli neutraali tooni lasketaan mukaan), Etelä-Kiinassa ja [[Hongkong]]issa puhutussa [[kantoninkiina]]ssa on seitsemänkuusi ja [[Shanghai]]n seudulla puhutussa [[wu-kiina]]ssa on vain kaksi toonia. Mandariinikiinan toonit eli sävelet ovat 1) nuotiltaan tasainen, suhteellisen korkea 2) nouseva 3) matala, joka nousee lopussa 4) laskeva. Nämä merkitään pinyin-kirjoituksessa heittomerkeilläaksenteilla. Lisäksi on olemassa viides eli neutraali tooni, jolla ei ole erillistä painoa ja joka siksi äännetään samalla tavalla kuin suomalainen vastaava.
 
Tooneja ei merkitä kiinalaisiin nimiin ja muihin sanoihin, joita sijoitetaan länsimaisen tekstin joukkoon esimerkiksi sanomalehdissä sekä muissa yhteyksissä. Näin ollen kiinankielisten sanojen merkitys ja oikea ääntämistapa jää usein epäselväksi, joskin sen voi välillä arvata kontekstista. Myöskään oikean sävelen tietäminen ei anna vielä lopullista varmuutta sanan merkityksestä, koska varsinainen merkitys paljastuu vasta kirjainmerkeistä, joista osa lausutaan keskenään samalla tavalla. On myös joitain sanoja, joilla on sama kirjainmerkki, mutta eri merkitys ja lausunta. Tämä on osittain seurausta kiinalaisen merkistön yksinkertaistamisesta.