Ero sivun ”Indeterminismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Indeterminismi filosofiassa: Kielenhuoltoa, typos fixed: Toisins → Toisin s (2) using AWB |
Jäsentelyä, viitteitä uudelleenkirjoittamista |
||
Rivi 16:
| viitattu =11.2.2016 | kieli = }}</ref> ja satunnaisuus ovat kaaosteoriasta erilaisia siinä mielessä, että ainakin osalle tapahtumista ei ole välttämätöntä syytä.
==Fysiikassa ==
Nykyisessä fysiikassa on laajalti hylätty determinismi 1900-luvun alussa kvanttimekaniikan kehittyessä. Kvanttimekaniikan mukaan yksittäisen hiukkasen käyttäytymistä ei voi täysin ennakoida. Tämä on johtanut todennäköisyystulkintaan mikromaailman ilmiöiden tarkastelussa. Esimerkiksi kvanttimekaanisessa atomimallissa tehdään ennusteita, jotka kertovat todennäköisyyden, jolla elektroni on tietyssä kohdassa ytimien ympärillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehto ym. | Nimeke = Fysiikka 5. Moderni fysiikka | Luku =3. Aineen rakenne: 3.4 Atomimallien kehittyminen | Sivu = | Sivut =72 - 73| Selite=5.–6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-26-4516-5 }} </ref> Eri todennäköisyyksillä ”haaroilla” on erilaiset ”painot” - jotkut haarat ilmenevät paljon voimakkaammin kuin toiset. Eri haaroilla voi myös olla peittymiä, joista seuraa [[Interferenssi|interferenssi]]-ilmiöitä.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001
| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja =
| Luku =Lähdeviitteet | Sivu =366 | Selite = Lähdeviitteet: Luku 1: kohta 3.
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-5202-42-9
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Kvanttimekaniikassa syyn ja seurauksen laki eli kausaalilaki joutuu uuteen valoon. Tämä lainalaisuus on keskeinen periaate [[Klassinen fysiikka|klassisessa fysiikassa]] ja siihen perustuvassa tekniikassa. Sinänsä deterministien käsitys luonnossa vallitsemista vääjäämättömästä lainalaisuudesta on totta, mutta fysiikka ei enää tue Newtonin mekanistista determinismiä. Tilalle tulivat tilastolliset säännönmukaisuudet.<ref name="fp">{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia Prima Nova | Julkaisija =Kotimaa- Yhtiöt Oy / Kirjapaja | Vuosi =2008| Tekijä =Ahokallio,Tapio & Tiilikainen, Matti | Suomentaja =| Luku =IX Kirjoittamaton 2000-luku | Sivu = | Sivut =178-180 | Selite =Alakappale: 19. Kosmologia ja luonnonfilosofia| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-951-607-048-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Jos tutkintaan elektronin (tai hiukkasen) paikkaa ja nopeutta tarvitaan mittauksissa tiedon välittäjää esimerkiksi valoa. Jos säteily on lyhytaaltoista, elektronin paikka voidaan määrittää tarkasti valon interferenssin avulla. Tällöin säteilyn aallonpituus on paikan tarkkuuden mitta. Fotonin törmätessä elektroniin ja sirotessa siitä elektronin nopeus muuttuu. Tästä muutoksesta ei saada tietoa. Jos käytetään pitempiaaltoista säteilyä, fotonit muuttavat vähemmän elektronin nopeutta. Suuremman aallonpituuden vuoksi elektronin (hiukkasen) paikan määritys on epätarkempi. Mikromaailmassa mittaustarkkuudella on teoreettinen raja, jota ei mittausteknisillä parannuksilla voida ylittää. Kyseessä on [[Aaltohiukkasdualismi|aaltohiukkasdualismista]] johtuva mikromaailman perusominaisuus. Tämän [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate|Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen]] mukaan on mahdotonta tuntea tai mitata hiukkasen paikka ja liikemäärä (nopeus) samanaikaisesti tarkasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehto ym. | Nimeke = Fysiikka 5. Moderni fysiikka | Luku =3. Aineen rakenne: 3.4 Atomimallien kehittyminen | Sivu = | Sivut =72 - 73| Selite=5.–6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-26-4516-5 }} </ref> Yleinen tulkinta kvanttimekaniikassa on mm. [[Kööpenhaminan tulkinta]].
Rivi 42 ⟶ 44:
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Suomen Ateistiyhdistys
| viitattu =18.2.2016 | kieli = }}</ref>
Satunnaisuusopin peruspuutteena on, että miksi jotkin tapahtumat voi selittää etsimällä syiden syitä kenties aina ensimmäiseen liikkumattomaan saakka esim. alkuräjähdykseen tai jumalaan, mutta joidenkin luonnontapahtumien kohdalla täytyy vain pysähtyä.<ref name="jh"/>
==Filosofiassa==
===Taustaa===
Atomioppiin pohjautuvaa epädeterminismiä kehitti [[Epikuros]]. Hän oli tyytymätön ankaraan determinismiin, jota esimerkiksi [[Stoalaisuus|stoalaiset]] edustivat. Heidän deterministisessä käsityksessä kaikki tapahtuu vääjäämättä pienintä piirtoa myöten. Lukijan silmät siirtyvät riviltä riville tarkalleen samassa tahdissa kuin edellisenkin maailmankaikkeuden aikana. Ja sama pätee kaikkeen muuhunkin, Epikuroksen mallissa atomit saattavat silloin tällöin poiketa radoiltaan, vaikkeivät olekaan törmänneet mihinkään. Kaikki Kaikki pienet korvanraaputukset eivät siis välttämättä ole ennalta määrättyjä.<ref name="jh">{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja =
| Luku =7. Hyvästä ja pahasta | Sivu =164 | Sivut = | Selite =Kappale: Tahto ja vapaus
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
===Tahdonvapaus===
Determinististä kirjoitettaessa usein pidetään sitä ongelmallisena [[Vapaa tahto|tahdonvapauden]] kanssa.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis: | Sivu = | Sivut =162 - 172 | Selite =Alkaen otsikosta: Tahto ja vapaus | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Indeterminismi ei välttämättä tuota tähän mitään ratkaisua.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Sattuma ja kaaos | Julkaisija =Art house | Vuosi =2001 | Tekijä =Ruelle, David | Suomentaja =Pietiläinen, Kimmo
| Luku =V Klassinen determinismi | Sivu = | Sivut =26 - 28 | Selite =Käsittelee vapaan tahdon ongelmaa. | Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-884-305-8 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Jos ajatellaan, että ihmisessä vaikuttaa satunnaisia indeterministisiä ilmiöitä, kuten esimerkiksi hiilen radioaktiivinen isotooppi [[Radiohiiliajoitus|C-14]] niin tämä ei näytä tuovan ratkaisua vapaan tahdon ongelmaan, koska jos satunnainen radiohiilen hajoaminen vaikuttaa
| Luku =Teon ja tahdon filosofia | Sivu =74 | Sivut = | Selite =Kappale: ”vapaus ja indeterminismi”| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Tunniste = | Isbn =978-951-26-5527-4| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Filosofia | Julkaisija =Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy | Vuosi =2010 | Tekijä =Toimittanut Papineau, David| Suomentaja =Kilpeläinen, Tapani| Luku =Luku 2, Mieli ja Ruumis; Vapaa tahto | Sivu = | Sivut =63-64 | Selite =Englanninkielinen alkuteos Philosophy | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-951-20-8085-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Ajatuskokeen ohella muutenkin tiedetään, että kvanttimekaaniset ilmiöt ovat melko pienet makroskooppisessa kokoluokassa, johon aivojen synapsit kuuluvat. Molekyylien koko ja aivojen korkea lämpötila tarkoittavat, että kvantti-ilmiöiden vaikutus lienee ihmisessä vähäinen. Ihmisen toiminta on pääosin sähkökemiallisella tasolla tapahtuvaa.<ref>{{Verkkoviite
Rivi 66 ⟶ 81:
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =106 - 108 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Reduktionitisten teorioiden osa-alueita voi kuvata mm. kolmella alakäsitteellä: behavioristinen, tietokonemetafora ja konnektionistinen. Behavioristisessa näkökannassa lähtökohtana on, että psyykkiset prosessit ilmenevät ulkoisessa käyttäytymisessä. Sen keskeisiä ongelmia on, että yksi ja sama stimulus tuottaa erilaisia reaktioita, eikä siihen näytä olevan erityistä havaittavaa syytä.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis| Sivu =110 | Sivut =| Selite =Kapale: Reduktionistiset teoriat | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Tietokonemallissa oletetaan, että kenties ihmisaivot toimivat tietokoneiden tavoin. Menettelytavassa on huomioitu, että monet tehtävät, jotka ihmiset kykenevät tekemään hyvin sujuvat myös tietokoneilta. Käsitetään, että symbolien käsittelyyn ja matemaattiseen logiikkaan perustuva vahva tekoäly voisi yhtä hyvin olla ihmisen aivojen metaforana. Sen innoittamana muistista on etsitty muistipaikkoja ja neuraalista koodia, valitettavasti huonolla menestyksellä. ▼
▲Tietokonemallissa oletetaan, että kenties ihmisaivot toimivat tietokoneiden tavoin. Menettelytavassa on huomioitu, että monet tehtävät, jotka ihmiset kykenevät tekemään hyvin sujuvat myös tietokoneilta. Käsitetään, että symbolien käsittelyyn ja matemaattiseen logiikkaan perustuva vahva tekoäly voisi yhtä hyvin olla ihmisen aivojen metaforana. Sen innoittamana muistista on etsitty muistipaikkoja ja neuraalista koodia, valitettavasti huonolla menestyksellä.
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =112 - 114 | Selite =Kappale: Reduktionistiset teoriat | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Ihmismielen toimintaperiaatteiden vertaaminen koneeseen ei ole uusi ilmiö. Antiikista lähtien tietoisuuden toimintaa on verrattu katapulttiin, väkipyörästöön, paineilmalaitteistoon ja teollisen aikakauden alussa sorvin kaltaisiin koneisiin, aina kulloisenkin uutuuden innoittamana. Uusimpien joukossa vertailujen saralla on tietoisuuden vertaaminen kvanttitietokoneen toimintaan.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001
| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja =
| Luku =9 Näkymiä kvanttiaikaan | Sivut = 326 – 331 | Selite =Otsikko: Ovatko aivot kvanttitietokone?
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-5202-42-9
Rivi 89 ⟶ 108:
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Siinä pyritään irti tietokonelähestymistavasta, mutta vastaesimerkkinä tähän on sanottu, että se, että lentokone ei räpytä siipiään ei tarkoita, ettei se lennä. Toisin sanoin tietoisuuden voi mahdollisesti rakentaa muutenkin kuin ihmisaivoja mukailemalla.
==Tietotekniikassa==
Tietotekniikassa käytetään etenkin kryptografiassa ja verkkokasinoissa fysikaalisesti satunnaisia ilmiöitä tuottamaan satunnaisuutta (lämpökohina, ilmakehän vaihtelut, radioaktiivisuus jne.)
Tietokoneet itsessään eivät kykene tuottamaan satunnaisuutta ja tämän takia täytyy olla fysikaalinen lähde, että saadaan puhtaasti satunnaista tietoa. Tietokoneiden tuottamaa näennäistä satunnaisnumeroa kutsutaan [[Näennäissatunnaislukugeneraattori|pseudosatunnaiseksi]]. Se ei ole satunnaista samalla tavalla kuin esimerkiksi kuusisivuisen nopan heittäminen vaan deterministinen algoritmi tuottaa sitä ja ne ajan kanssa toistavat itseään.
| |||