|
'''Goryeo-dynastia''' tai '''Koryŏ''' ([[hangul]]: 고려, [[hanja]]: 高麗) oli [[Korean niemimaa|korean niemimaata]] vuosina [[918]]-[[1392]] hallinnut kuningaskunta, jonka perusti kuningas [[Taejo]]. Tänä aikana maahan alkoi muodostua oma kulttuurillinen perinne erillään muusta [[Itä-Aasia|Itä-Aasiasta]]. Länsimainen nimitys "Korea" juontaa juurensa tämän kuningaskunnan nimestä.<ref>https://global.britannica.com/topic/Koryo-dynasty</ref>
==Korea Goryeo-kaudella==
===Perustaminen===
[[Tiedosto:Goryeo Seopum.jpg|200px|pienoiskuva|vasen|Goryeo-aikainen maalaus kuninkaallisesta palatsista.]]
[[Hugoguryeo|Myöhemmän Goguryeon]] johtohenkilöitä oli [[Taejo|Wang Geon]], joka kukisti vallankaappauksessa hallitsijansa ja pääsi itse valtion johtoon vuonna 918. Hän sijoitti pääkaupunkinsa [[Kaesŏng|Kaeseong]]iin. Wang Geon nimitti dynastiansa Goryeoksi, josta nimitys "Korea" on peräisin. Nimi oli muunnos [[Goguryeo]]sta, jonka pohjoisrajoihin yltäminen tuli erääksi dynastian tavoitteeksi. [[Silla (valtio)|Silla]]n, [[Hubaekje|Myöhemmän Baekjen]] ja Goryeon välisessä taistelussa Wang Geon oli voitokas. Hän pakotti viimeisen Sillan kuninkaan luopumaan vallasta vuonna [[935]] ja pystyi kukistamaan Myöhemmän Baekjen seuraavana vuonna. Uusi Goryeo-dynastia hallitsi Koreaa - enemmän tai vähemmän reaalisesti - aina vuoteen 1392 asti. Goryeon Korea oli alueeltaan Sillan valtakuntaa suurempi. Vuonna [[926]] oli mongolilaissukuisten [[Kitaanit|kitaanien]] [[Liao-dynastia]] kukistanut [[Balhae]]-valtion, ja tuolloin onnistui Goryeon ottaa haltuunsa Balhaen eteläisiä, Korean niemimaalla sijaitsevia alueita.<ref name="ves">Vesterinen, Ilmari: Korea – Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 108-111. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-797-8</ref>
Wang Geon, dynastiselta kunnianimeltään Taejo, oli päässyt valtaan maanomistajien ja maakunnallisten mahtimiesten avulla ja noudatti näihin nähden suopeata politiikkaa ja yritti saada Sillan aristokratian puolelleen. Hänen aikanaan tässä onnistuttiinkin ja paikalliset mahtimiehet pysyivät suhteellisen rauhallisina. Hänen seuraajansa taas yrittivät saada paikallisen vallan kuriin ja kohottaa keskushallinnon merkitystä. Vuonna 958 kuningas [[Gwangjong]] saattoi voimaan virkajärjestelmän, joka periaatteessa edellytti virkaan pääseviltä tutkinnoissa osoitettua kykyä. Toisin kuin Kiinassa (etenkin myöhemmällä keisarikaudella) se ei kuitenkaan antanut kaikille mahdollisuutta osallistumiseen vaan vaati tutkintokandidaatilta myös tiettyä syntyperää. Hieman myöhemmin virkamiehille annettiin myös maita palkkioksi, ja näin keskushallituksen luottamusta nauttiva ja siitä riippuva virkakunta oli muodostettu. 900-luvun lopussa keskushallinto nimitti paikalliset viranomaiset ja aseiden yksityinen omistus kiellettiin. Virkajärjestelmä ja hallinto noudattivat [[Kungfutselaisuus|kungfutselaista]] mallia ja seurasivat läheltä Kiinan [[Tang-dynastia]]n järjestelmää.<ref name="ves" />
===Pohjoinen uhka===
Vielä Liaotakin voimakkaammaksi kehittyi [[Džurtšenit|Džurtšenien]] heimo. He olivat [[Tunguusit|tunguusilaista]] alkuperää ja asuivat nykyisessä [[Mantšuria]]ssa (he olivat itse asiassa myöhempien [[Mantšut|mantšujen]] esi-isiä). Džurtšenien järjestäytyminen oli nopeaa. Vuonna 1115 heidän johtajansa perustivat valtion, jota johti nimellä [[Jin-dynastia|Jin]] tunnettu dynastia, ja jo kymmenen vuotta myöhemmin he pystyivät kukistamaan Liaon. Tätä sotaretkeä džurtšenit jatkoivat Kiinaan valloittaen suuren osan Pohjois-Kiinaa, jossa [[Song-dynastia]]n valta loppui jatkuen kuitenkin Etelä-Kiinassa. Jin-valtio pysyi uhkana Korealle, ja välillä vihollisuus kiihtyi taisteluiksi. Kuten Liao-valtakunta aiemmin, myös Jin vaati Korealta tribuutteja ja kunnianosoituksia.<ref name="ves" />
{{Korean historia}}
Jännityksen säilyminen rajoilla ja ajoittaiset sotilaallisetkin yhteenotot olivat ykis syy siihen, että valta Koreassa siirtyi sotilaille. Tähän vaikuttivat myös hallituksen ja hovin tehottomuus sekä talonpoikaiskapinat. Sotilaiden ja omia joukkojaan komentavien mahtimiesten vaikutusvalta kasvoi kuninkaanvallan kustannuksella. Vuodesta 1170 Koreaa hallitsivat tosiasiassa sotilashallitukset kuninkaiden ollessa niiden jotakuinkin tahdottomia välineitä. Vuodesta 1196 aina 1200-luvun puoliväliin maan tosiasiallisessa johdossa oli Choe-suku. Se pysyi vallassa aina seuraavaan paimentolaiskansan hyökkäykseen asti.<ref name="ves" />
==Yuan-dynastian vasallina==
1200-luvun alussa oli [[Tšingis-kaani]] luonut [[Mongolien valloitusretket|Mongolien suurvallan]], jota sitten hänen poikansa ja pojanpoikansa suurensivat. Valta ei kuitenkaan vielä ulottunut Etelä-Kiinaan, koska sen rikkinäinnen maasto vaikeutti paimentolaisten sodankäyntiä. Pian myös Korean saaminen tuli mongolien tavoitteeksi. Vuonna 1231 mongoliarmeija hyökkäsi Koreaan suurin voimin saaden valtaansa suuren osan maasta. Hovin onnistui paeta [[Kanghwa|Kanghwan saarelle]], jolta käsin se piti hallussaan osaa maasta. Taistelu jatkui kolmattakymmenettä vuotta, kunnes eräänlainen vallankaappaus Koreassa toi johtoon mongolien kanssa sovitteluun ja alistumiseen valmiit miehet.<ref name="ves" />
Korea säilytti mongolivallan aikana virallisesti sisäisen riippumattomuutensa ja oman hallintonsa, mutta oli käytännössä [[vasallivaltio]], jonka hallituksen päätösvalta oli rajallinen. Sen tuli myös avustaa mongolien [[Yuan-dynastia]]a taloudellisesti ja tietyissä tilanteissa - esimerkiksi [[Mongolien hyökkäykset Japaniin|Japanin valtaus]] yrityksissä - myös sotilaallisesti. Korean itsenäisyyttä vähensi ennen kaikkea hallitsijasuvun mongolilaistuminen. Korean kruununprinssin ja väliin muidenkin hallitsijasuvun nuorempien jäsenten oli asuttava mongolihovissa, millä oli selvää kulttuurillista vaikutusta. Toiseksi he säännönmukaisesti avioituivat Yuan-sukuun kuuluvien kanssa, ja näin Korean hallitsijat yhä suuremmassa määrin mongolilaistuivat.<ref name="ves" />
1300-luvun alusta lähtien mongolivalta Kiinassa alkoi rapautua. Tämä johtui toisaalta sisäisistä valtaistuinriidoista ynnä muista kiistoista, toisaalta yhä voimakkaammiksi kasvaneista kiinalaisista kapinaliikkeistä. Mongolien karkoitus ja [[Ming-dynastia]]n valtaantulo Kiinassa (1368) oli herättävä esimerkki myös korealaisille.<ref name="ves" />
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
| 