|
Mumunin kulttuuri ([[pronssikausi]]) 1500 tai 1000-300 eaa.<br>''Samhan'' eli [[Korean protohistoriallinen kausi|Protohistoriallinen kausi]] ([[rautakausi]]) 100 eaa.- 300 jaa.<ref>Choe, C P and Martin T Bale (2002) Current Perspectives on Settlement, Subsistence, and Cultivation in Prehistoric Korea. Arctic Anthropology 39(1–2): 95–121. ISSN 0066-6939</ref>
==Paleoliittinen kausi==
===Ihmisten levittäytyminen Koreaan===
Ihmisen kehityshistoriassa Korea on lähellä niitä Pohjois-Kiinan alueita (mm. [[Zhoukoudian]]-luola), joilla ihmisensukuisia väestöjä ([[Hominidae|hominideja]]) asui jo ennen kuin nykyinen ihmislaji (''[[Homo sapiens]]'') oli levinnyt [[Aasia]]an. Myös Koreasta on löydetty [[Paleoantropologia|paleoantropologista]] aineistoa, jonka on oletettu edustavan nykyihmisestä poikkeavaa lajia (''[[Homo erectus]]''). Vaikka tämän aineiston tulkinnasta kiistellään, on ilmesitä, että ihmisensukuiset väestöt ovat todella asuttaneet Koreaa jo vähintään puolen miljoonan vuoden ajan. Se, kuinka siirtymä nykyisen ihmislajin valtakauteen tapahtui, on epäselvää, mutta varmaa on, että jo nykyihmistä edeltäneet lajit olivat kultuuriolentoja, joiden muistona Koreastakin on löytynyt [[Varhaispaleoliittinen kausi|varhaispaleoliittisen kauden]] karkeita kivityökaluja sekä luu- ja hammasesineitä.<ref name="ves" />
[[Tiedosto:Amsa prehistoric Museum1.jpg|250px|pienoiskuva|oikea|Esihistoriallinen asumus, Amsadong-museo, [[Soul (kaupunki)|Soul]]]]
Nykyihmisen levittäytyminen Koreaan ajoittuu joka tapauksessa [[Pleistoseenin jääkausijakso|pleistoseenijääkauden]] ja [[Paleoliittinen kausi|paleoliittisen kulttuurikauden]] loppupuolelle eli aikaan noin 30000 vuotta sitten. Jäätiköitymisen aikana Korean luonnonympäristö poikkesi huomattavasti nykyisestä. Suuria jäätiköitä niemiaalla ei tosin ollut, mutta merenpinnan lasku paljasti laajoja rannikkoalueita, joiden kautta Korea oli maayhteydessä sekä Pohjois-Kiinaan ([[Keltainenmeri|Keltaisenmeren]] pohjan kautta) että ajoittain myös [[Japani]]in ([[Koreansalmi|Koreansalmen]] kautta). Korean kulttuurimaantieteellinen identiteetti ympäristöstään suhteellisen eristyneenä niemimaana sekä toisaalta siltana mantereen ja Japanin saarten välillä on siis muotoutunut vasta viimeisen jäätiköitymisvaiheen päätyttyä, kun merenpinta alkoi hitaasti kohota kohti nykyistä tasoaan (noin 12000 vuotta sitten). Vielä jääkauden jälkeen Korea on läpikäynyt useita ilmastosyklejä, joiden vaikutuksesta myös kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia.<ref name="ves" />
Myöhäispaleoliittisen kauden Koreassa asui luultavasti useita, harvakseen sijoittuneita ja paikasta toiseen liikkuneita ihmisyhteisöjä, joiden toimeentulo perustui lähinnä metsästykseen ja keräilyyn. Keräilyllä - eli metsästä löytyvien yrttien, sienten, hedelmien, marjojen ja pähkinöiden sekä toisaalta vuorovesirannoilla elävien nilviäisten ja merilevän hyödyntämisellä - on sittemmin aina ollut tärkeä osa Korean kansanomaisessa ruokataloudessa. Väjitellen kehittyivät myös kalastusmenetelmät, mutta niin kauan kuin saatavissa olleen ruoan määrässä ei tapahtunut olennaisia muutoksia, ihmisyhteisöt pysyivät kooltaan stabiileina ja jatkoivat entisiä elintapojaan. Se, olivatko korealaistenkielelliset esi-isät jo tässä vaiheessa niemimaan asukkaiden joukossa, on kysymys, johon arkeologia sen paremmin kuin kielihistoriakaan ei koskaan voi antaa vastausta.<ref name="ves" />
==Mesoliittiset ja neoliittiset kulttuurit==
===Jeulmun kulttuuri===
[[Tiedosto:빗살무늬토기.jpg|250px|pienoiskuva|oikea|[[Jeulmunin keraaminen kulttuuri|Jeulmun]]-keramiikkaa]]
{{Pääartikkeli|[[Jeulmunin keraaminen kulttuuri]]}}
Muutoksia Korean keräilijäväestöjen elintavoissa alkoi tapahtua mesoliittisen ja neoliittisen kauden suurten keksintöjen - savenpolton, kankaankudonnan, jousiammunnan, veneenveistotaidon, verkkokalastuksen sekä alkeellisen maanviljelyn ja karjanhoidon - levitessä niemimaalle. Muutosten johdosta väestöt kasvoivat nopeasti ja kerääntivät yhä suuremmiksi kylämuotoiseksi yhdyskunniksi varsinkin jokilaaksoihin ja rannikolle. Saviesineiden koristelun mukaan koko Koreassa vallinnutta suhteellisen yhtenäistä neoliittista traditiota nimitetään "kampakeraamiseksi" eli ''Jeulmun''-kulttuuriksi (noin 6000-2000 eaa.). Jeulmun-keramiikkaa on verrattu samanaikaiseen [[Baltia]]n, [[Venäjä|Pohjois-Venäjä]]n ja [[Siperia]]n kampakeraamiseen traditioon sekä toisaalta [[Japani]]n [[Jomon-kausi|Jomon]]-keramiikkaan. Yhtäläisyydet viittaavat laajoihin kulttuurikontakteihin, mutta vaikutteiden kulkureitit ja suunnat sekä yhteydet mahdollisiin väestönryhmiin ovat selvittämättä.<ref name="ves" />
===Mumun-kulttuuri===
{{Pääartikkeli|[[Mumunin kulttuuri|Mumun kulttuuri]]}}
[[Tiedosto:Korea-Neolithic.age-Axes-01.jpg|250px|pienoiskuva|oikea|Neoliittisia kirveitä]]
Kauaskantoisimmat väestölliset ja kulttuurihistorialliset vaikutukset oli [[Riisi|riisinviljelyllä]]. Riisin oletetaan levinneen Koreaan Kiinan rannikolta, viime kädessä [[Yangtse|Yangtse-joen]] suistolta, joka maareittiä pitkin [[Mantšuria]]n kautta tai meriteitse [[Shandong]]in ja [[Liaotungin niemimaa|Liaodongin niemimailta]]. Ruokaviljana riisin ohella käytettiin tosin pitkään [[hirssi]]ä, mutta riisillä on argeologisesti erittäin tärkeä merkitys, sillä sen tulo on suhteellisen luotettavasti ajoitettavissa (varhaisin ajoitus Koreasta on toistaiseksi noin 1200 eaa.). Samanaikaisesti riisinviljelyn kanssa Koreaan levisi pronssinkäsittelytaito. Pronssikautisessa Koreassa kukoisti myös uusi keraaminen traditio, jota nimitetään "koristelemattomaksi" eli ''mumun''-kulttuuriksi (noin 2000-500 eaa.). Mumun-kulttuurin näkyvimmät muistomerkit ovat tuhannet suuret paasihaudat ([[dolmenit]]), jotka liittävät Korean koko Euraasian halki ulottuviin samanaikaisiin pronssikautisiin [[Megaliittikulttuuri|megaliittikulttuureihin]].<ref name="ves" />
Pronssikaudella voidaan jo selvästi seurata kulttuurivaikutteiden etenemistä sekä ajassa että paikassa. Tärkein etappi uusien esinetyyppien ja kulttuurimuotojen leviämisessä Koreaan oli [[Mantšuria]], joka puolestaan keräsi vaikutteita sekä Kiinan että [[Mongolia]]n ja Siperian suunnalta. Arkeologisesti Korea ja Etelä-Mantšuria muodostivat tässä vaiheessa varsin yhtenäisen alueen, jonka piirissä tapahtui myös itsenäistä innovaatiota. Nimenomaan tälle alueelle tyypillisiä esinetyyppejä ovat muun muassa geometrisesti kuvioidut korealais-mantšurialaiset pronssipeilit, jotka täysin poikkeavat samanaikaisista kiinalaisista peileistä. Korealaisena ilmiönä pidetään myös pilkunmuotoisia [[nefriitti]]helmiä (sinokoreaksi ''kogok''), jotka Koreasta levisivät myös Japaniin (japaniksi ''magatama'').<ref name="ves" />
===Korean rautakausi===
Yhteydet sekä Kiinaan että Japaniin jatkuivat ja vilkastuivat entisestään rautakaudella (noin 400 eaa.-300 jaa.), jolloin Koreaa koskevia mainintoja alkaa esiintyä myös kiinalaisissa historiankirjoissa. Rautakauden keskeinen innovaatio oli hevonen (koreaksi ''mal''), joka kielellisen todistusaineiston perusteella näyttää saapuneen Koreaan Mantšuriasta ja Mongoliasta. Hevosen käyttö mahdollisti entistä liikkuvamman sodankäynnin, ja sodankäynti johti keskitetympään hallintovaltaan ja valtionmuodostukseen. Mitään massiivista maahanmuuttoa Koreaan ei kuitenkaan näytä tällöinkään tapahtuneen, joten usein esitetyt oletukset erityisten ratsastajakansojen valloitusretkistä ovat vailla arkeologisia perusteita. Vaikka Koreassa rautakaudella puhutuista kielistä ei ole säilynyt mitään aineistoa, voidaan melkoisella varmuudella olettaa, että viimeistään tässä vaiheessa niemimaalla asui jo nykyisten korealaisten kielellisiä esi-isiä. He eivät kuitenkaan olleet niemimaan ainoita asukkaita.<ref name="ves" />
== Katso myös ==
*[[Japanin paleoliittinen kausi]]
*[[Jomon-kausi]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
| 