Ero sivun ”Tuore kangas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 83.102.127.139) ja palautettiin versio 15245254, jonka on tehnyt Cortex: sotkemista |
Yhdistetään artikkelit mustikkatyyppi, puolukka-mustikkatyyppi ja seinäsammal-mustikkatyyppi – tietoa levitelty turhaan, helpompi aloittaa lähteistys tästä |
||
Rivi 2:
'''Tuore kangas''' on Suomen [[metsätyyppioppi|metsätyyppiopin]] mukaisesti [[lehtomainen kangas|lehtomaista kangasta]] kuivempi, mutta [[kuiva kangas|kuivaa kangasta]] kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille. Tuoreen kankaan valtapuu on kuusi.
Etelä-Suomessa tuoreiden kankaiden tavallisin metsätyyppi on
Mustikkatyyppi vaihtuu ilmastollisesti epäedullisimmilla paikoilla
Pohjanmaan-Kainuun alueella esiintyy puolukka-mustikkatyyppi, metsälauha-mustikkatyyppi sekä Kainuun ja Kuusamon korkeilla vaaroilla vaarapykäsammal-metsälauha-mustikkatyyppi. Peräpohjolassa tavallisin metsätyyppi on seinäsammal-mustikkatyyppi. Alavilla kosteilla alankoseuduilla on suopursu-juolukkatyyppiä. Metsä-Lapissa esiintyy suopursu-mustikkatyyppi. ▼
▲Pohjanmaan-Kainuun alueella esiintyy puolukka-mustikkatyyppi, metsälauha-mustikkatyyppi sekä Kainuun ja Kuusamon korkeilla vaaroilla ''vaarapykäsammal-metsälauha-mustikkatyyppi''. Peräpohjolassa tavallisin metsätyyppi on seinäsammal-mustikkatyyppi. Alavilla kosteilla alankoseuduilla on ''suopursu-juolukkatyyppiä''. Metsä-Lapissa esiintyy ''suopursu-mustikkatyyppi''.
== Kerrokset ==
Rivi 23 ⟶ 22:
=== Pohjakerros ===
Pohjakerrosta peittää yhtenäinen [[seinäsammal]]-, [[metsäkerrossammal|kerrossammal]]- ja [[Kynsisammalet|kynsisammalmatto]]. Sammalten nimet ovat hyvin osuvia. Seinäsammalta on käytetty rakennushirsien väleissä tiivisteenä. Kerrossammal kasvattaa joka vuosi uuden versokerroksen. Siro [[sulkasammal]] muistuttaa linnun sulkaa ja erottuu sammalikosta heleän vaaleanvihreänä. Varjostuksen takia jäkälät eivät menesty tuoreella kankaalla. Maanpinnalta löytyy nahkajäkälää ja puiden rungoilta ja oksilta [[paisukarve]]tta.
== Tuoreen kankaan tyypit ==
=== Mustikkatyyppi ===
Mustikkatyyppi (Myrtillus-tyyppi, MT) on Etelä-Suomen yleisin metsätyyppi, johon kuuluu 35 % alueen metsämaasta. Se on verrattain korkeatuottoinen.
Mustikan lisäksi [[kenttäkerros|kenttäkerroksen]] marjoina esiintyy myös puolukkaa. Muita lajeja ovat [[vanamo]], [[lillukka]], [[oravanmarja]], [[metsäimarre]], [[metsämaitikka]], [[metsäkurjenpolvi]] ja [[nuokkutalvikki]] sekä mahdollisesti myös lehtomaisen kankaan lajeja.
Mustikkatyypin metsissä [[puukerros|puukerroksen]] lajeja ovat kuusi, mänty, koivut ja haapa. Myös harmaaleppää voi esiintyä [[sukkessio]]n alkuvaiheissa.<ref>[http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/metsatyypit/tuore_kangas.htm Tuore kangas, mustikkatyyppi (MT)] ''Metsäverkko''</ref>
=== Puolukka-mustikkatyyppi ===
Puolukka-mustikkatyyppi (Vaccinium-Myrtillus-tyyppi, VMT) on [[Pohjanmaa]]lla ja [[Kainuu]]ssa esiintyvä tuoreen kankaan tyyppi, jossa esiintyy runsaasti puolukkaa. Kasvillisuudeltaan puolukka-mustikkatyyppi asettuu Etelä-Suomen mustikkatyyppiin kuuluvien tuoreiden kankaiden ja [[Peräpohjola]]n seinäsammal-mustikkatyyppiin kuuluvien tuoreiden kankaiden välille.
Kasvualustana puuntuotoltaan puolukka-mustikkatyypin metsä on jonkin verran heikompi kuin Etelä-Suomen mustikkatyyppi, jonka metsäveroluokka oli I B. Puolukka-mustikkatyypin [[metsävero]]luokka oli II.
Puolukan ja mustikan lisäksi kenttäkerroksessa esiintyy [[variksenmarja]]a, [[suopursu]]a ja [[juolukka]]a. Heiniä ja ruohoja kasvaa ilmaston vuoksi niukemmin kuin Etelä-Suomen mustikkatyyppiin kuuluvilla tuoreilla kankailla.
Luonnostaan puolukka-mustikkatyypin tuoreet kankaat ovat kuusimetsiä, mutta hakkuiden jälkeen niihin on yleensä istutettu mäntyjä.
=== Seinäsammal-mustikkatyyppi ===
Seinäsammal-mustikkatyyppi (Hylocomium-Myrtillus-tyyppi, HMT), on [[Peräpohjola]]ssa esiintyvät tuore kangastyyppi, jossa on yleisinä kenttäkerroksen lajeina [[seinäsammal]] ja [[mustikka]]. Puuntuoton vähäisyyden vuoksi seinäsammal-mustikkatyypin metsä on luettu [[metsävero]]luokkaan III.
Seinäsammal-mustikkatyypille on yleistä tiivis ja paksu seinäsammalkerros, minkä vuoksi seinäsammal-mustikkatyyppiä on kutsuttu myös paksusammaltyypiksi. Mustikoita ja pohjoisten kankaiden varpuja on runsaasti, mutta heiniä ja ruohoja jo niukasti.
Puustona [[sukkessio]]n kliimaksivaiheessa on vanha hidaskasvuinen ja naavainen kuusikko.
{{kesken}}
== Soistuminen ==
Rivi 29 ⟶ 54:
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Kuusipalo | Nimeke = Suomen metsätyypit | Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Rauma | Julkaisija = Kirjayhtymä Oy| Tunniste = ISBN 951-26-3892-4 | Viitattu = 15.8.2008 | Kieli = }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Suomen tuoreet kankaat}}
| |||