Ero sivun ”James Bradley” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
lis. lähteitä
Rivi 25:
 
 
'''James Bradley''' (maaliskuu [[1693]] &ndash; [[13. heinäkuuta]] [[1762]]) oli englantilainen [[tähtitieteilijä]] ja vuodesta 1742 lähtien [[Edmund Halley]]n seuraajana [[Astronomer Royal]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivu=230 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka= | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Hänet tunnetaan parhaiten kahdesta perustavan tärkeästä havainnosta, valon [[aberraatio (tähtitiede)|aberraatiosta]] (1725–1728) ja Maan akselin [[nutaatio]]sta (1728–1748). Näitä havaintoja tähti­tieteen histori­oitsija, matemaattinen tähti­tieteilijä ja Pariisin observa­torion johtaja [[Jean Baptiste Joseph Delambre]] sanoi vuonna 1821 ilmestyneessä teoksessaan "vuosi­sadan loista­vim­miksi ja hyödylli­simmiksi", koska "näistä kahdesta Bradleyn havainnosta saamme kiittää nykyisen tähtitieteen eksaktisuudesta. ... Tämä kaksinkertainen palvelus varmistaa niiden havaitsi­jalle aivan erityisen
aseman, [[Hipparkhos|Hippar­khosen]] ja [[Johannes Kepler|Keplerin]] jälkeen, kaikkien aikojen ja kaikkien maiden suurimpien tähti­tieteili­jöiden yläpuolella."<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jean Baptiste Joseph Delambre | Nimeke = Histoire de l'astronomie au diz-huitième siècle | Sivu = 413 (sekä xvii, 420) | Julkaisija = Bachelier | Julkaisupaikka = Pariisi | vuosi = 1827 | www = http://books.google.com/books?id=ps1WS1-5_dYC&pg=PA413}}</ref>
 
Rivi 61:
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivu=230 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka= | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}
 
== Aiheesta muualla ==