Ero sivun ”Kami” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
Kamit voidaan jakaa suurpiirteisesti kahteen eri luokkaan: ”luontokameihin” ja ”kulttuurikameihin”. Luontokamit edustavat tavallisesta poikkeavia piirteitä, joita on ajateltu olevan erilaisissa luonnonmuodoissa ja -voimissa. Nämä kamit voidaan jakaa edelleen ”taivaallisiin” kameihin ja ”maanpäällisiin” kameihin; edellisiin lukeutuvat muun muassa planeetat, aurinko ja kuu sekä säätieteellisiä ilmiöitä, kuten ukkonen (ukkosen kami [[Raijin]]) ja tuuli (''kaze no kami''). Jälkimmäisiin kuuluvat esimerkiksi vuorten, maan, metsien, meren, jokien, saarten ja soiden kamit ja myös eläimet ja kasvit. Kameina pidettyihin eläimiin lukeutuvat muun muassa käärmeet, sudet, karhut, apinat, jänikset, linnut ja muut Japanin luonnossa esiintyvät eläimet. Eläinkamit liitetään usein muihin luontokameihin: linnut auringon kamiin, karhut vuoren kamiin, jänikset kuun kamiin ja niin edelleen. Eläimiä voidaan pitää myös jonkun muun kamin lähettiläinä, kuten kettuja (''[[kitsune]]'') pidetään [[Inari (kami)|Inarin]] viestinviejinä. Tiettyjä puulajeja, kuten mäntyjä ja [[salpapensas]]ta, kunnioitetaan usein kameina (''shinboku''), ja kamiluonne voidaan nähdä jopa myös erikoisissa, epämuodostuneissa kasviksissa, kuten haaroittuneissa retiiseissä, joiden muoto muistuttaa ihmistä.<ref name="shin"/>
Kulttuurikamit voidaan vuorostaan jakaa kolmeen ryhmään: yhteisön kameihin, joita tietyt ihmisryhmät palvovat, toiminnallisiin kameihin, jotka liittyvät esimerkiksi tiettyyn ammattiin, ja ”ihmiskameihin” eli lähinnä historiallisiin henkilöihin, joita pidetään kameina. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat muun muassa sukujen ja klaanien kamit, asumusten kamit (''yashikigami'') ja ''[[dōsojin]]''-kamit, jotka suojelevat kylien rajaseutuja tunkeutujilta. Toimintoihin liittyvät kamit voivat taas suojella esimerkiksi syntymää (''ubugami''), kuolemaa, kumppanin löytämistä, sairautta, maataloutta, kalastusta, kauppaa, purjehdusta, sotaa (''gunshin'') tai tiedettä. Myös pienet kodeissa asuvat kamit, jotka suojelevat tulisijaa, kaivoa, käymälää ja niin edelleen, voidaan luokitella toiminnallisiin kameihin. Viimeinen, henkilökamien ryhmä sisältää sekä eläviä että kuolleita henkilöitä. Elävinä kameina on saatettu pitää uskonnollisia toimintoja suorittavia henkilöitä (esimerkiksi pyhäköiden ''[[Miko (shintolaisuus)|mikot]]''), kuuluisia ja arvostettuja henkilöitä ja [[Japanin keisari|keisaria]]. Kami voi myös asettua ihmiseen uskonnollisen juhlan aikana, jolloin kyseistä ihmistä pidetään kamina. Kuolleiden henkilöiden kamit voivat olla esimerkiksi
Tällaiset luokittelut eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä, ja eri kamit voivat ottaa erilaisia rooleja. Muun muassa luonto- ja henkilökamien luokat saattavat usein kohdata toisensa. Esimerkkinä tästä [[Sugawara no Michizane]]n ja [[Taira no Masakado]]n henkien uskottiin ottaneen ukkosen kamin muodon ja iskeneen sitten vihollisiaan vastaan.<ref name="shin"/>
Rivi 64:
Aivan varhaisesta esihistoriallisesta [[Jōmon-kausi|Jōmon-kauden]] uskonnollisuudesta ei tiedetä paljoa. Sitä seuranneen [[Yayoi-kausi|Yayoi-kauden]] kulttuuri, joka merkitsi maanviljelyksen yleistymistä, oli [[Masao Oka]]n esittämän oletuksen mukaan monipuolinen sekoitus uskonnollisia perinteitä. Sen muodostivat [[melanesia]]lainen perinne, johon kuuluivat horisontaalinen kosmologia ja esivanhempien henkien kunnioitus, [[austroaasialaiset kielet|austroaasialainen]] perinne, johon kuuluivat šamaanit ja myytti maataloutta ohjaavasta naispuolisesta auringonjumalasta, [[Tunguusikielet|tunguusilainen]] perinne, joka piti sisällään [[siperia]]laisen šamanismin muodon ja vertikaalisen kosmologian, [[austronesialaiset kielet|austronesialainen]] perinne, jonka mukana Japaniin saapui muun muassa riisinviljely, ja edelleen [[Altain tasavalta|altailainen]] perinne, johon kuului patriarkaalinen klaaneihin perustunut sosiaalinen järjestelmä ja tapa palvoa taivaallisia jumaluuksia, joiden uskottiin laskeutuvan puihin tai vuorenhuipuille.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 33.</ref> [[Munakata-jinja|Munakatan pyhäkön]] ulkopuolelta on löytynyt kivisiä hevos- ja laivaveistoksia: luultavasti kamien uskottiin saapuvan paikalle ratsain tai mereltä, mikä liittynee altailaisen ryhmän saapumiseen Japaniin 200-luvulla.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 34.</ref> Alkuperäinen kosmologinen perspektiivi oli horisontaalinen, ja siitä on edelleen jälkiä joissakin uskonnollisissa festivaaleissa, joissa kamit tulevat paikalle horisontin takaa eivätkä taivaasta.<ref>Grapard et al. 1983, s. 125.</ref>
Jo varhaisissa kameissa yhdistyi erilaisia piirteitä, ja jotkin niistä olivat usean eri kamin yhdistelmiä. Esimerkiksi varhainen [[Amaterasu]] lienee ollut altailaisen pääjumalan ja austroaasialaisen ruoantuotannon jumalan yhteenliittymä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 36.</ref> Altailaisen kulttuurin ''[[uji (klaani)|uji]]''-klaanijärjestelmä nousi vähitellen vallitsevaksi. Uji-klaanilla oli oma kaminsa (''uji-gami''), jota pidettiin klaanin perustajana ja jonka pyhäkköä johti klaanin päämies. Klaanin kamin lisäksi japanilaisten elämää säätelivät lukuisat muut olennot, joilla oli kami-luonne. Nämä olennot voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin. Oka on esimerkiksi jakanut ne viiteen eri tyyppiin sen mukaan, miten ihmiset suhtautuivat niihin: ensimmäiseen kuuluvat ihmisissä tai luonnonelementeissä, etenkin eläimissä,<ref name="kit 120"/> olevat henget (''mono''), toiseen ryhmään lukeutuvat kamien tai ihmisten<ref name="kit 120">Kitagawa et al. 1987, s. 120–121.</ref> ”sielut”, ''[[tama (šintolaisuus)|tamat]]''. Kolmanteen luokkaan kuuluvat ''marebito''-henget,
Klaanien päälliköt eivät kyenneet toimimaan kaikkien näiden olentojen kanssa omien kamiensa lisäksi. Šamanistisilla ennustajilla, jotka toimivat kamien ja ihmisten välikappaleina, olikin merkittävä osa varhaisten japanilaisten uskonnollisuudessa.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 38–39.</ref>
Rivi 70:
Varhaisten japanilaisten uskonto ei ollut ”luonnonpalvontaa”. Vaikka kameja pidettiin erillisinä olentoina tai objekteina, uskonto näki koko maailman(kaikkeuden) pyhänä. Luonnollista, olemassa olevaa maailmaa pidettiin itsestään selvästi alkuperäisenä maailmana, eikä toisia järjestelmiä etsitty luonnollisen maailman ulkopuolelta ennen kiinalais-korealaisen kulttuurin saapumista. Myyteissä oli kolme ulottuvuutta, taivaallinen maailma, näkyvä maailma ja alamaailma, mutta näiden maailmojen rajat olivat häilyviä ja kamit ja tieto liikkuivat vapaasti niiden välillä.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 44.</ref> Varhaisten japanilaisten maailmankuva oli [[monismi|monistinen]], ja symbolit ymmärrettiin konkreettisesti suoran osallistumisen kautta: vuoret olivat itsessään kameja eivätkä symboleja toisesta, erillisestä todellisuudesta.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 45–46.</ref> Tämä kamien täyttämä maailma oli itsessään ytimeltään hyvä (''yoshi'') ja kaunis (''uruwashi'') eikä toista, erillistä tai parempaa maailmaa ajateltu olevan.<ref>Kitagawa et al. 1987, s. 48–49, 70.</ref>
Varhaisissa kertomuksissa ja myyteissä on nähtävillä, että myös ihmisiä pidettiin kameina, mutta myöhemmin keisarihuoneen vallan kasvaessa kami-luokka varattiin useammin ylimyksille. [[Yamato (valtio)|Yamato-valtion]] hallitsijan harjoittamaa politiikkaa ohjasi kamien oikukas tahto, joka välittyi oraakkelien, unien ja ennustusten kautta. Rajaa uskonnollisen ja profaanin tai uskonnollisten rituaalien (''matsuri'') ja politiikan (''matsuri-goto'') ei juuri ollut. Monarkin velvollisuus oli olla tiiviissä yhteydessä omaan
=== Buddhalaisuus saapuu Japaniin ===
Rivi 94:
=== Myöhempi kehitys ===
Edo-kaudella ''honji suijaku'' -ajattelu vakiintui ja siihen liityvät käytännöt läpäisivät koko yhteiskunnan. Se valjastettiin myös poliittisiin tarkoituksiin. Kun [[Tokugawa Ieyasu]] oli kohotettu kamin asemaan (''Tōshō Daigongen'', katso [[gongen]]), monet [[daimio]]t tekivät itsestään ja
{{Sitaatti|Lahkomme palvonnan kohde (''honzon'') on [[Amitabha|Amida Nyorai]], mutta se on, kunnioittavasti puhuen, vain toinen nimi keisarillisen kansakuntamme taivaalliselle esi-isäkamille. Kun hän ilmaantuu viisaudesta, häntä kutsutaan nimellä Ame-no-Minakanushi-no-Mikoto, kun hän ilmaantuu myötätunnosta, häntä kutsutaan nimellä Amida Nyorai.}}
Rivi 112:
== Kamit nykyajan Japanissa ==
Virallisen šintolaisen järjestelmän mukaan Japanissa on noin 110 miljoonaa šintolaista. Virallinen šintolaisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin kamien palvonta paikallisissa pyhäköissä, eikä ”šintolaisuudella” ole käytännön merkitystä valtaosalle japanilaisista. Erityisesti [[Japanin keisari|keisari-instituutioon]], keisariin liitettyihin kameihin ja pyhäköihin keskittynyt ideologinen, poliittinen šintolaisuus onkin erotettava arkipäivän uskonnollisuudesta.<ref name="wotk"/> Vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan japanilaisista 35,6 prosenttia uskoo kamien tai jumalien ({{k-ja|神|kami}}) olemassaoloon, 36,3 prosenttia [[buddha|buddhien]] ({{k-ja|仏|hotoke}}) olemassaoloon ja 36,3 prosenttia
Kameja on kuvattu japanilaisessa populaarikulttuurissa. Esimerkiksi [[Pokémon|Pokémon-hahmoja]] on pidetty kameina. Roger Clarken mukaan niistä monet muistuttavat vahvasti luonnonkameja: useat pokémonit ovat esimerkiksi puhuvia kasveja tai puita, eräs pokémon asuu tulivuoressa, jotkut pokémonit asuvat vuorella ja palvovat kuuta ja sarjassa on myös esitetty šintolainen seremonia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://web.archive.org/web/20100606063922/http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/films/features/what-are-the-little-monsters-up-to-720909.html|Nimeke=What are the little monsters up to?|Tekijä=Roger Clarke|Julkaisija=The Independent|Ajankohta=07.04.2000|Luettu=16.09.2010}}</ref> Myös muun muassa [[Hayao Miyazaki]]n animaatioelokuvissa on runsaasti šintolaisia piirteitä. ''[[Naapurini Totoro]]'' -elokuvassa Totoro-hahmo asuu suuren ''[[shimenawa]]''-köydellä ympäröidyn puun sisässä; ''[[Prinsessa Mononoke]]ssa'' erilaiset kamit ovat keskeisessä osassa. ''Naapurini Totoro'' -elokuvassa varsinaiset uskonnolliset elementit ovat kuitenkin dekoratiivisia, ihmisen luomia, eikä niillä ole mitään tekemistä luonnon kanssa, joka on pääosassa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.usask.ca/relst/jrpc/art10-miyazaki.html|Tekijä=Wright, Lucy|Nimeke=Forest Spirits, Giant Insects and World Trees: The Nature Vision of Hayao Miyazaki|Julkaisija=Journal of Religion and Popular Culture|Ajankohta=2005|Luettu=16.09.2010}}</ref> ''[[Kamichu!]]''-nimisessä manga- ja animesarjassa vuorostaan yläasteikäinen tyttö huomaa yhtäkkiä olevansa kami.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=5356|Julkaisija=Anime News Network|Nimeke=Kamichu! (TV)|Luettu=19.09.2010}}</ref>
| |||