Ero sivun ”Itävallan perimyssota” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix |
kh |
||
Rivi 23:
'''Itävallan perimyssota''' käytiin [[1740]]–[[1748]] kun [[Maria Teresia]] seurasi isäänsä [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI]]:a [[Habsburgien monarkia|Habsburgien maiden]] perijänä, [[Unkari]]n kuningattarena, [[Itävalta|Itävallan]] arkkiherttuattarena ja [[Parma]]n herttuattarena.
Kaarle VI oli jo kauan valmistautunut siihen mahdollisuuteen, ettei hänelle syntyisi miespuolista perillistä, ja vuoden [[1713]] [[Pragmaattinen sanktio (1713)|pragmaattisella sanktiolla]] määräsi että nainen voisi olla perijä jos kaikki miespuoliset sukuhaarat päättyisivät. Kaarle sai kaikki Euroopan suurvallat myöntymään sopimukseen, mutta hänen kuoltuaan sopimusta hyväksymätön [[Preussi]]n [[Fredrik II Suuri|Fredrik II]] hyökkäsi [[Sleesia]]an joulukuussa [[1740]]. Naista pidettiin heikkona hallitsijana ja muillakin ruhtinailla, kuten [[Baijeri]]n [[Kaarle VII (keisari)|Kaarle Albert]]illa oli vaatimuksensa kruunuun. Itävallan perimyssota nielaisi mukaansa 1739 alkaneen Britannian ja Espanjan välisen [[Sota Jenkinsin korvasta|sodan Jenkinsin korvasta]], jonka seurauksena näiden valtioiden siirtomaissa
Sodan päätteeksi solmitussa [[Aachenin rauha]]ssa [[Sleesia]] jäi Preussin haltuun, joten välienselvittelyä jatkettiin [[seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisessa sodassa]] 1756–1763.
|