Ero sivun ”Porilaisten marssi” versioiden välillä

Porilaisten marssin säveltäjästä ei olla varmoja, mutta sävel on mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin [[J. L. Runeberg]]in runoteoksen ''[[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]]'' (''Fänrik Ståhls Sägner'') vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta, vaikka [[Zachris Topelius]] oli jo vuonna 1858 kirjoittanut siihen omat sanansa. Suomenkieliset sanat ovat Vänrikki Stoolin tarinoiden vuoden 1889 suomennoksesta, joka on [[Paavo Cajander]]in nimissä.

 

Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria [[Christian Fredric Kress]]iä (1767–1812). Historioitsija [[Tauno Perälä]]n mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin [[Carl Michael Bellman]]in kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.<ref name="ts"/>

 

Puhallinorkesterille marssin on sovittanut sotilaskapellimestari [[Conrad Greve]].<ref name="Presidentti" /> [[Fredrik Pacius]] on sovittanut marssin mieskuorolle, [[Martin Wegelius]] sekakuorolle ja [[Robert Kajanus]] vapaasti soinnuttaen orkesterille. [[Jean Sibelius]] on tehnyt marssista konserttisovituksen täydelle sinfoniaorkesterille.

 

Marssin alkuperäistä nimeä ei tiedetä.<ref name="ts" /> Kress oli nimennyt marssin nuotteihin nimeksi ''March maeostoso'', ”majesteetillinen marssi”. 1800-luvun alussa marssia oli kutsuttu myös nimillä ''Napoleonin marssi'', ''Bonaparten marssi'' ja ''Bonaparte Egyptissä''.

 

Kappale nousi yleiseen tietoisuuteen ja suosioon sekä sai nykyisen nimensä vuonna 1851, jolloin se esitettiin taustamusiikkina [[Suomen sota]]a kuvanneen [[Fredrik Berndtson]]in musiikkinäytelmän ''Ur livets strid'' (”Elämän taistelusta”) ensi-illassa. Näytelmän musiikin koonnut kapellimestari Conrad Greve valitsi ”Kressin juhlamarssin” taustamusiikiksi [[Lapuan taistelu]]a kuvanneeseen kohtaukseen, jossa [[Georg Carl von Döbeln]]iä esittänyt näyttelijä astui lavalle pukeutuneena Porin rykmentin univormuun. Tämän jälkeen kappaletta alettiin kutsua ''Porilaisten marssiksi''.<ref name="ts"/>

 

Ensimmäiset sanat Porilaisten marssiin laati Zachris Topelius vuonna 1858. Hän on myöhemmin kertonut kirjoittaneensa ruotsinkieliset sanat erästä veteraanijuhlaa varten, jota vietettiin [[Suomen sota|Suomen sodan]] alkamisen 50-vuotispäivänä. Topeliuksen teksti liittyi ilmeisesti Berndtsonin näytelmään ja oli hillitympi kuin Runebergin myöhempi. Tauno Perälän mukaan Runeberg harkitsi ensin käyttävänsä Topeliuksen versiota [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] jälkimmäisessä osassa, mutta kirjoitti lopulta omansa. Hänen on arveltu käyttäneen [[Marseljeesi]]a sotaisan sanoituksensa inspiroijana.<ref name="ts"/>

 

Marssin suomenkieliset sanat ovat yleensä [[Paavo Cajander]]in vuonna 1889 ilmestyneen ''Vänrikki Stoolin tarinoiden'' suomennoksen mukaiset. [[Otto Manninen|Otto Mannisen]] myöhempää suomennosta ei ole tapana käyttää.<ref name="ts"/>

 

{{lähteetön}}

Koska Porilaisten marssi on tasavallan presidentin kunniamarssi, se saatetaan soittaa virallisissa tilaisuuksissa presidentin tullessa paikalle. Porilaisten marssi soitetaan myös radion tai television urheilulähetyksessä, jos suomalainen urheilija voittaa [[olympialaiset|olympialaisissa]] kultamitalin. Tapana on, että selostaja pyytää soittamaan kappaleen sanoilla ”''Helsinki, Porilaisten marssi''”, tai aikaisemmin ”''Pasila, Porilaisten marssi''”. Marssia on soitettu myös suomalaisten urheilijoiden merkittävien saavutusten yhteydessä, kuten vuonna 1998 [[Mika Häkkinen|Mika Häkkisen]] voittaessa [[Formula 1 -kausi 1998|Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden]]. Lisäksi marssi soitettiin muun muassa [[Lordi]]n voitettua [[Eurovision laulukilpailu]]n vuonna 2006.

[[Luokka:Vänrikki Stoolin tarinat]]

[[Luokka:Johan Ludvig Runebergin runot]]

[[Luokka:Suomalaiset sotilasmarssit]]

[[Luokka:Kunniamarssit]]