Ero sivun ”Vedenlaatu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Vedenlaatu''' on [[talousvesi|talousveden]] ja erityisesti [[juomavesi|juomaveden]] tuotantoon liittyvä käsite, mutta sen laajempi tulkinta käsittää myös [[Vesistö|vesistöjen]] luonnontilaa. Vedenlaatuun vaikuttavia [[suure]]ita on lukuisia ja niiden yhteisvaikutus määrittää vedenlaadun tason. Monissa maissa vedenlaatua säädellään lailla, mutta on valtioita, joissa vettä on niin vähän tarjolla, ettei sääntelyä yleisesti ole ja veden laatuun vaikutetaan vain yksittäisissä kohteissa. Osa luonnonvesistä ovat päätyneet raakavedeksi, josta tuotetaan [[Vedenpuhdistus|vedenpuhdistustoimilla]] teollisuuden prosessivettä, yhteiskunnalle talousvettä ja erityisesti juomavettä. Luonnonvedet ovat ojien, jokien ja salmien kautta yhteydessä toisiinsa, joten yläjuoksun vesistöjen kunto vaikuttavat alajuoksun vesistöjen kuntoon. Ympäristön [[Saastuminen|saastumisen]] seurantaa tehdään tutkimalla vesistöjä näytteiden satunnaisotannalla tai merkittävien vesistöjen kohdalla säännöllisellä näytteenotolla. Erityisesti seurataan raakaveden laadussa tapahtuvia muutoksia, sillä talousveden puhdistusprosesseja voidaan säädellä ja pitää pieninä huolehtimalla raakaveden laadun tasaisuudesta. Yhteiskunnalle tuotetun talousveden laatua tutkitaan, koska sen tulee täyttää lain mukaan annetut kriteerit. Ihmisille suoraan juomavedeksi myytävää vettä tai [[Elintarviketeollisuus|elintarviketeollisuuden]] käyttämää vettä valvotaan vielä erikseen.<ref name=kvvy2/><ref name=vhvsy1/>
== Juomaveden kriteerit ==
{{Pääartikkeli|[[Juomavesi]]}}
Juomavedeksi kutsutaan sellainen talousvesi, joka käytetään tarvittaessa ruuanlaittoon ja suoraan nautittavaksi. Se tulee olla kirkasta, väritöntä ja sen tulisi sisältää kivennäisaineita. Juomaveden epäpuhtaudet paljastuvat jo pieninä pitoisuuksina makuhaittoina. Juomavedeksi voidaan kutsua pullotettua vettä, mutta sen säilyvyys vaatii vesijohtovettäkin tiukemmat laatukriteerit.
== Talousveden kriteerit ==
{{Pääartikkeli|[[Talousvesi]]}}
Talousvesi tarkoittaa sitä vettä, jota tuotetaan esimerkiksi kotitalouksille, yhteiskunnalle ja elintarviketeollisuudelle. Muun teollisuuden laatukriteerit saattavat olla väljemmät, joten tällaiset yritykset hankkivat vetensä luonnosta ja puhdistavat sen itse, jos se on kannattavaa.
== Luonnonveden laatu ==
Luonnonveden laatua tutkitaan usein samoilla menetelmillä kuin juoma- ja talousvettä. Biodiveristeetin seuraaminen huomioidaan seuraamalla myös sellaisia vedenpuhdistuksen yhteydessä hävinneitä piirteitä, joita eliökunta mukaan lukien ihminen tarvitsee luonnossa.
=== Happipitoisuus ===
{{Pääartikkeli|[[Happipitoisuus (limnologia)]]}}
Luonnonveden biodiversiteetti on hyvin riippuvainen veden happipitoisuudesta, sillä hapettomissa olosuhteissa elää vain anaerobista eliöstöä kun muuten siinä elää aerobista eliöstöä. Veteen liuenneet mineraalit ja ravinteet käyttäytyvät erilailla hapekkaassa vedessä kuin hapettomassa. Juomavesi maistuu hapettomana toisenlaiselta kuin hapetettuna.
=== Ravinteet ===
{{Pääartikkeli|[[Fosforipitoisuus (limnologia)]]}}
{{Pääartikkeli|[[Typpipitoisuus (limnologia)]]}}
Tärkeimmät yleisesti seurattavat ravinteet ovat fosfori ja typpi. Nämä esiintyvät vesistöissä monina erilaisina yhdisteinä, joiden pitoisuuksien määritysmenetelmät poikkeavat hieman toisistaan. Samalla eri yhdisteiden merkitys eri eliöiden ravintoketjussa vaihtelee. Erityisesti fosfori, mutta myös typpi, on niin sanottu kriittinen ravinne, joka on eliöille aineenvaihdunnassa välttämätön ja samalla eliöiden lisääntymistä rajoittava tekijä.
=== Happamuus ===
{{Pääartikkeli|[[Happamuus (limnologia)]]}}
{{Pääartikkeli|[[Alkaliteetti (limnologia)]]}}
Veden happamuustaso vaikuttaa kemiallisiin reaktioihin ja reaktiotuotteiden liukoisuuteen. Eliöiden aineenvaihdunta riippuu happamuustasosta ja se vaikuttaa erityisesti niiden lisääntyminen. Vesistöjen happamuustasoon vaikuttavat ympäristön niihin kuljettamien luonnollisten happojen ja emästen lisäksi yhteiskunnan niihin laskemien jätevesien koostumus. Kemiallinen kuormitus on usein hapanta, joten ainakin Suomessa tuloksena on happamoituminen. Vesistön kykyä kestää hapanta kuormaa kutsutaan alkaliteetiksi eli puskurikyvyksi happamoitumista vastan. Vastaava puskurikyky voi esiintyä alkalisoitumista vastaan.
=== Liuenneet aineet ===
[[Rautapitoisuus (limnologia)]]
Veteen voi liueta kallio- tai maaperästä erilaisia metalleja tai muita mineraaliyhdisteitä, jotka ovat eliöille ja ihmisellekin haitallisia. Tällaisia ovat esimerkiksi rauta, mangaani ja arseeni.
== Lähteet ==
| |||