Ero sivun ”Mäyrämäki” versioiden välillä

39 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
jäs, väliots
(Historia)
(jäs, väliots)
 
==Historia==
===Aluesuhteet===
Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>
 
Kun Etelä-Someron kylät vuonna 1492 oli siirretty osaksi Someron seurakuntaa, jäivät ne edelleen maallisessa hallinnossa kuulumaan samoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Uskelan puoleisten naapurikyliensä kanssa ja olivat näin osa [[Turun ja Porin lääni]]ä kun Somero ja koko Somerniemen kappeli kuuluivat [[Hämeen lääni]]in. Vasta kun lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, näistä kylistä tuli myös hallinnollisesti osa [[Hämeen lääni]]ä muun Someron tavoin.<ref>Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko (toim.) | Nimeke =Someron historia I | Vuosi =1949 | Luku = | Sivu =303 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =[Someron seurakunta] | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
 
Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä 1901 Mäyrämäki, Suojoki ja Kaskisto tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen [[yksinäistalo]], jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, sen sijaan liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.<ref>Alanen et al. 1999: 192-196.</ref> Talo säilyi jakamattomana aina 1920-luvulle.<ref>Lehtonen 1990: 104.</ref>
 
===Talohistoria===
Mäyrämäen kylä on alkujaan vuonna 1596 perustettu [[yksinäistalo]]. Talo muodostui kun Someron [[Harjun kartano (Somero)|Harjun kartanoa]] omistanut [[Perniö]]n Paarskylän kartanon herra Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta vaihtoi Someron Suojoen kylässä omistamansa metsäpalstan yhteen Someron [[Harju (Somero)|Harjun]] kylän taloista, jonka isäntä Simo Eskonpoika perusti vaihdossa saamalleen metsäpalstalle Mäyrämäen eli Mettämiehen [[uudistalo]]n.
 
 
Vuonna 1796 Mäyrämäen osti kersantti Erik Hellstedt mutta myi sen jo vuonna 1798 [[Björkenheim]]-suvun kantaisäntä tunnetuksi tulleelle [[Bengt Magnus Björkman]]ille, joka omisati myös [[Kärkelän kuparisulatto]]a [[Kisko]]ssa. Luopuessaan Kärkelästä Björkmanin poika Bengt Ludvig Björkman myi vuonna 1823 Mäyrämäen apteekkari [[John Jacob von Julin]]ille, joka omisti myös [[Fiskars (yritys)|Fiskarsin tehtaat]]. von Julin perusti Mäyrämäen metsiä hyödyntämään viereisen [[Kaskisto]]n kylän yhteiselle myllytontille vuonna 1836 Emiliedahlin sahan. Vuonna 1880 Mäyrämäki siirtyi [[Julin]]ien suvulta [[Turku|Turussa]] toimineelle Sahayhtiö Attulle. Koko tämän ajan 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle tilaa viljelivät lampuodit. Vuonna 1892 omistajaksi tuli Gustaf Sundell, ja vielä samana vuonna Adolf Ilander, joka myi Mäyrämäen vuonna 1906 kamariherra [[Hjalmar Linder]]ille Ilanderien jäädessä asumaan Mäyrämäkeä. Linder myi Mäyrämäen 1918. Tämän jälkeen omistajina oli vuosina 1918-19 Suomen Finanssiosakeyhtiö, 1919 ryhmä sijoittajia, 1919-20 kreivi Lorentz Creutz ja 1920-22 Suomen agraaritoimisto. Vuonna 1922 tilan osti Somerniemen kunta.<ref>Tiirakari 2016: 109-112.</ref>
 
Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>
 
Kun Etelä-Someron kylät vuonna 1492 oli siirretty osaksi Someron seurakuntaa, jäivät ne edelleen maallisessa hallinnossa kuulumaan samoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin Uskelan puoleisten naapurikyliensä kanssa ja olivat näin osa [[Turun ja Porin lääni]]ä kun Somero ja koko Somerniemen kappeli kuuluivat [[Hämeen lääni]]in. Vasta kun lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, näistä kylistä tuli myös hallinnollisesti osa [[Hämeen lääni]]ä muun Someron tavoin.<ref>Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko (toim.) | Nimeke =Someron historia I | Vuosi =1949 | Luku = | Sivu =303 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =[Someron seurakunta] | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
 
Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä 1901 Mäyrämäki, Suojoki ja Kaskisto tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen [[yksinäistalo]], jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, sen sijaan liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.<ref>Alanen et al. 1999: 192-196.</ref> Talo säilyi jakamattomana aina 1920-luvulle.<ref>Lehtonen 1990: 104.</ref>
 
==Lähteet==