Ero sivun ”Uudenkaarlepyyn maalaiskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30:
'''Uudenkaarlepyyn maalaiskunta''' (lyhenne '''Uudenkaarlepyyn mlk''') oli [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaalla]] sijainnut Suomen kunta. Maalaiskunta lakkautettiin [[1. tammikuuta]] [[1975]], kun Uudenkaarlepyyn mlk, [[Munsala]] ja [[Jepua]] liittyivät [[Uusikaarlepyy|Uudenkaarlepyyn kaupunkiin]]. Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan naapurikunnat olivat Jepua, Munsala, [[Pietarsaaren maalaiskunta]], [[Purmo]] ja Uudenkaarlepyyn kaupunki.
 
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 91,7 prosenttia Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan asukkaista puhui äidinkielenään [[ruotsin kieli|ruotsia]]. <ref> ''Avain omaan maahan – Tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista'', s. 153. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki. </ref>
 
==Historiaa==
[[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] suun seutu on tehdyistä muinaislöydöistä päätellen asutettu myöhemmin kuin [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] ja [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] seudut. Kuitenkin jo esihistoriallisena aikana myös Lapuanjoen suuhun on rakennettu patoja kalanpyyntiä varten ja pyydetty [[hylje|hylkeitä]] [[Perämeri|Perämereltä]]. Pysyvää asutusta joen varteen muodostui keskiajalla. Vuoden 1550 maakirjan mukaan joen suussa sijainneessa Lepon kylässä oli 33, Soklotin kylässä 28 ja Kovjoella seitsemän taloa.<ref name="tarmio"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 344–345. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
 
Rivi 35 ⟶ 38:
 
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana Uusikaarlepyy kärsi raskaasta sotaväen majoitusvelvollisuudesta ja joutui myös taistelunäyttämöksi. Syyskuussa 1808 Juuttaan kylässä käytiin [[Juuttaan taistelu]]. Taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1885.<ref name="tarmio"/>
 
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 91,7 prosenttia Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan asukkaista puhui äidinkielenään [[ruotsin kieli|ruotsia]]. <ref> ''Avain omaan maahan – Tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista'', s. 153. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki. </ref>
 
Uudenkaarlepyyn kaupungilla ja maalaiskunnalla oli yhteinen evankelis-luterilainen seurakunta, eikä siis ollut olemassa Uudenkaarlepyyn maaseurakunta -nimistä seurakuntaa.<ref>Iso tietosanakirja, osa 14, s. 824</ref>
==Henkikirjakylät==
Forsby, Kovjoki, Kirkonkylä (Kyrkoby), Lassila, Markby, Soklot, Ytterjeppo.<ref> Tarmio ym. (toim.), s. 341.</ref>
 
==Väestö==