Versio 26. marraskuuta 2016 kello 21.01 muokkaa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta tein täsmennyssivun ← Vanhempi muutos		Versio 25. joulukuuta 2016 kello 08.56 muokkaa kumoa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 860 muokkausta Fix Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Taksonomia/eläimet \| nimi = Eläinkunta \| fossiili = [[Kryogeenikausi]] – Nykyaika ([[Holoseeni~~\|Nykyaika~~]], )<br>{{geological range\|670\|0\|670–0 [[Ma (mittayksikkö)\|Ma]]}} \| kuva = Animal diversity October 2007.jpg \| kuvateksti = Eläinkunnan monimuotoisuutta. Rivi 7: \| kunta = Eläinkunta<br>'''Animalia''' \|kunta_auktori = [[Carl von Linné\|Linnaeus]], 1758 \| synonyymit = * '''Metazoa~~'''~~ \| jako = Alakunnat \| jaot = * [[Sienieläinmäiset]] ''Parazoa'' * [[Eumetazoa\|Monisoluiset]] ''Eumetazoa'' [[Kaksikylkiset]] Bilateria Kaksikylkiset (''[[Bilateria]]'') [[Säteittäissymmetriset]] Radiata Säteittäissymmetriset (''[[Radiata]]'') \| wikispecies = Animalia \| commonscat = Animalia }} '''Eläinkunta''' (''Animalia'', syn. ''Metazoa'') on laaja monisoluisista [[aitotumaiset\|aitotumallisista]] eliöistä muodostuva [[taksonomia\|taksonominen]] [[Kunta (biologia)\|kunta]]. Eläinkunta muodostaa erittäin monimuotoisen ryhmän, johon kuuluu hyvin erilaisiin oloihin sopeutuneita [[eliö]]itä. Ominaista eläimille on, että ne ovat heterotrofisia eli [[toisenvaraisuus\|toisenvaraisia]], mikä tarkoittaa sitä, etteivät ne kykene tuottamaan energiaa itse, kuten vaikkapa kasvit [[yhteyttäminen\|fotosynteesi]]n avulla, vaan ne joutuvat käyttämään muita eliöitä ravintona pysyäkseen hengissä. Monet eläimistä kykenevät liikkumaan itsenäisesti eli niillä on lihaksisto ja oma [[hermosto]] lukuun ottamatta [[Sienieläinmäiset\|''Parazoa''-alakuntaa]]. Useimmilla eläimillä on jonkinlaiset aistinelimet, joiden avulla ne pystyvät reagoimaan tarkoituksenmukaisesti ympäristöönsä ja erilaisiin aistiärsykkeisiin. Lisäksi eläimet eroavat siinä, että eläinsoluilla ei ole [[soluseinä]]ä. Usein arkikielessä ja oikeustieteessä sanaa ”eläin” käytetään viittaamaan kaikkiin muihin eläimiin paitsi [[ihminen\|ihmisiin]], vaikka biologisesti tarkasteltuna ihminenkin on eläin. Eläinten tieteellistä tutkimista kutsutaan [[eläintiede\|zoologia]]ksi ja [[etologia]] tutkii eläinten käyttäytymistä. Eläinlajeja esiintyy niin maalla, vedessä kuin ilmassakin. Lentokykyisiä eläimiä ovat monet [[hyönteiset]], kuten [[perhoset]], ja suuri osa [[linnut\|linnuista]] sekä [[lepakot]]. Vedessä elävistä eläimistä tutuin ryhmä ovat [[kala\|kalat]] ja maaelämään sopeutuneista nisäkkäät, kuten [[kettu]], [[norsut]] ja [[metsäjänis]]. Eläimiä tai eläinryhmiä ei voi kuitenkaan tarkasti määritellä näin, sillä osa eläimistä on sopeutunut elämään eri kerroksissa, kuten vaikkapa maalla ja vedessä (esim. [[hylkeet]], [[sammakot]] ja [[kilpikonnat]]). Vuonna 2011 [[Census of Marine Life]] arvioi lajien määräksi noin 8,7 miljoonaa, joista 6,5 miljoonaa on maaeläimiä ja 2,2 miljoonaa merieläimiä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2011/08/110823180459.htm \| Nimeke = How many species on Earth? About 8.7 million, new estimate says \| Julkaisu = Science Daily \| Ajankohta = 24.8.2011 \| Viitattu = 31.10.2014 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Vain pienen osan lajeista on arvioitu olevan [[selkärankaiset\|selkärankaisia]] loppujen ollessa [[selkärangattomat\|selkärangattomia]]. Eläinlajeja on hävinnyt paljon olosuhteiden muutosten vuoksi, ja nykyään ihmisen toimintaa pidetään tärkeimpänä syynä eläinlajien uhanalaistumiselle.

Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä