Ero sivun ”Narva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 104:
Ensimmäisen maailmansodan lopulla Narva oli puoli vuotta Saksan miehittämä, ja saksalaisten vetäydyttyä Virosta [[puna-armeija]] otti Narvan haltuunsa marraskuussa 1918. Kaupungissa perustettiin Viron bolševikkihallitus, joka kuitenkin joutui pakenemaan Narvasta, kun suomalais-virolaiset joukot valloittivat kaupungin tammikuussa 1919. [[Viron vapaussota|Viron vapaussodan]] kovimmat taistelut käytiin Narvajoen linjalla loppuvuodesta 1919. Narva pysyi Viron joukkojen hallussa, mutta kärsi pahoja vaurioita venäläisten tykkitulesta. Kaupungissa riehui myös [[lavantauti]], johon menehtyi 2000 narvalaista.<ref name="tuglas"/>
[[Tarton rauhansopimus|Tarton rauhansopimuksessa]] 1920 Narva liitettiin osaksi itsenäistynyttä Viron tasavaltaa. Vienti Venäjälle tyrehtyi, ja kaupungin väkiluku laski maailmansotien välisenä aikana.<ref name="tuglas"/> Ennen toista maailmansotaa [[Iivananlinna]] oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], siirrettiin Iivananlinna [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:aan]] kuuluvaksi 1945.<ref name=welcome/>
Lähes kaikki Narvassa ennen toista maailmansotaa sijainneet rakennukset olivat vaurioituneet pahasti tai tuhoutuneet kokonaan [[Narvan taistelu (1944)| vuoden 1944 taisteluissa ja pommituksissa]]. Kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään kaupungista. Sodan päättyessä 98 % kaupungista oli tuhoutunut.<ref name=welcome/> Sodan jälkeen kaupunkia ei ryhdytty entisöimään, vaan käytännössä rakennettiin kokonaan uusi kaupunki. Vain muutama vanha rakennus on tallella nykyään, esimerkiksi linnoitukset ja kaupungintalo.<ref name="tuglas"/>
| |||