Ero sivun ”Narva” versioiden välillä

93 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
[[Eestinmaa]], sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiselle ritarikunnalle]] 1347. Vaikka kaupungin hallinto koostui saksalaisista, enemmistö asukkaista oli virolaisia ja [[vatjalaiset|vatjalaisia]]. Saksalaiset vahvistivat Narvan linnoitusta ja rakensivat 50 metriä korkean ''Pitkän Hermannin tornin'', joka on nykyään yksi Narvan historiallista nähtävyyksistä.<ref name="tuglas"/>
[[Iivana III]]:n aikana [[1492]] Narvajoen itärannalle alettiin rakentaa [[Iivananlinna]]a''Iivananlinnaa''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tom Masters| Nimeke = Eastern Europe, 9. edition| Sivu = 332| Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781741044768 | www = http://books.google.com/books?id=ZEWKJKR_eFgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Venäjä]] sai Narvan haltuunsa [[Liivin sota|Liivin sodassa]] 1558. Venäjän vallan aikana kaupunkiin muutti lisää virolaisia ja vatjalaisia sekä myös venäläisiä kauppiaita. Kaupunki päätyi vuonna 1581 [[Ruotsi]]lle, joka liitti sen [[Inkerin ja Käkisalmen lääniinlääni]]in. Kaupunkiin tuli uusia asukkaita Suomesta ja Ruotsista. Ruotsin vallan aikana kaupunki vaurastui ja sen asukasluku nousi yli kolmen tuhannen.<ref name="tuglas"/>
 
Vuoden 1659 kaupunki paloi, ja tulipalon jälkeen kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen [[barokki]]tyyliin. Barokkikeskusta oli 1900-luvulla kaupungin matkailuvaltti toiseen maailmansotaan asti.<ref name="tuglas"/> Ruotsin vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.<ref name=näht/>
 
Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1700 [[Narvan taistelu]], jonka Ruotsi voitti. Venäjä kuitenkin valloitti Narvan 1704, jonka jälkeen asukkaat vietiin vankeina sisä-Venäjälle. Narvasta tuli osa [[Venäjän keisarikunta]]a ja sen [[Pietarin kuvernementti]]ä aina [[Viro|Viron]] itsenäistymiseen saakka.<ref name="tuglas"/> Osana Venäjää Narva menetti merkityksensä linnoituksena, rajakaupunkina ja merisatamana.<ref>[http://tourism.narva.ee/fi/kaupunki-info Narva, kaupunki-info]</ref> 1700-luku ja 1800-luvun alkupuoli olivat Narvassa hiljaiseloa, kunnes Kreenholmin saarelle perustettiin suuri [[Kreenholmin tehdas|tekstiilitehdas]] 1800-luvun puolivälissä. Tehdas kasvoi Euroopan suurimmaksi tekstiilinvalmistajaksi. Vuonna 1870 rakennettiin Tallinna–Pietari-rautatie, joka kulki Narvan kautta. 1910-luvulla tekstiilitehtaalla työskenteli yli 10 000 ihmistä. Myös Narvan kaupungin väkiluku kasvoi, vuonna 1910-luvulla asukkaita oli noin 21 000.<ref name="tuglas"/>
 
Ensimmäisen maailmansodan lopulla Narva oli puoli vuotta Saksan miehittämä, ja saksalaisten vetäydyttyä Virosta [[puna-armeija]] otti Narvan haltuunsa marraskuussa 1918. Kaupungissa perustettiin Viron bolševikkihallitus, joka kuitenkin joutui pakenemaan Narvasta, kun suomalais-virolaiset joukot valloittivat kaupungin tammikuussa 1919. [[Viron vapaussota|Viron vapaussodan]] kovimmat taistelut käytiin Narvajoen linjalla loppuvuodesta 1919. Narva pysyi Viron joukkojen hallussa, mutta kärsi pahoja vaurioita venäläisten tykkitulesta. Kaupungissa riehui myös [[lavantauti]], johon menehtyi 2000 narvalaista.<ref name="tuglas"/>
 
== Matkailu ==
Narva on virolaisen ja venäläisen kulttuurin risteyspaikka ja suosittu pysähdysspaikkapysähdyspaikka matkalla Pietariin tai sieltä takaisin.<ref name="visit"/> Narvan historiallisia nähtävyyksiä ovat [[Narvan linna]], 1600-luvulta peräisin olevat [[Narvan raatihuone|raatihuone]] ja suojalinnoitukset (bastionit), 1800-luvulla rakennettu [[Paroni von Velion talo]] sekä Kreenholmin tehtaan alue.<ref name=näht>[http://tourism.narva.ee/fi/nahtavyydetnahtavyyde Narvan nähtävyydet]</ref>
 
Narvajoen suussa, keskustasta noin 15 km pohjoiseen sijaitsee [[Narva-Jõesuu]]n perinteikäs kylpyläkaupunki, joka tunnettiin tsaarinaikaan nimellä Hungerburg. Sen pitsihuvilat tuovat mieleen Terijoen ja 13 kilometriä pitkä, kaareva hiekkaranta jopa Rivieran. 1800-luvun venäläiset taiteilijat, esimerkiksi taidemaalarit Repin, Šiškin, kirjailijat Leskov, Mamin-Sibirjak, runoilija Severjanin, viettivät siellä kesiään.<ref>[http://tourism.narva.ee/fi/narvan-lahialueet Narvan lähialueet]</ref> Uuden itsenäistymisen myötä lukuisat hotellit ja lomakeskukset jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Narva-Jõesuun 1930-luvun esikuvien mukaan vuonna 1961<ref>[http://register.muinas.ee/?menuID=monument&action=view&id=27508 Viron valtion kulttuuriarvojen rekisteri]</ref> rakennettu funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006. Myös Narvan kaupunkiin on valmistunut kaksi länsimaista tasoa edustavaa hotellia ja useita kauppakeskuksia.
 
<gallery>
8 721

muokkausta