Ero sivun ”Narva” versioiden välillä

| osoite =http://www.tuglas.fi/narva_katsaus_viron_it%C3%A4isimm%C3%A4n_kaupungin_historiaan | nimeke =Katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan | tekijä =Heikki Rausmaa | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Tuglas-seura | viitattu =24.12.2016 }}</ref> Hermannin linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1277.<ref name="muller-57"/> Paikka oli tärkeä sekä sotilaallisesti että kauppapaikkana: [[Narvajoki|Narvajokea]] pitkin ja [[Peipsijärvi|Peipsijärven]] kautta pääsi vesitse [[Pihkova]]an ja myös reitti Tallinnasta Novgorodiin kulki Narvan kautta. Narva sai kaupunginoikeudet vuonna 1345.<ref name="tuglas"/>

 

[[Iivana III]]:n aikana [[1492]] Narvajoen itärannalle alettiin rakentaa [[Iivananlinna]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tom Masters| Nimeke = Eastern Europe, 9. edition| Sivu = 332| Julkaisija = Lonely Planet | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781741044768 | www = http://books.google.com/books?id=ZEWKJKR_eFgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Venäjä]] sai Narvan haltuunsa [[Liivin sota|Liivin sodassa]] 1558. Venäjän vallan aikana kaupunkiin muutti lisää virolaisia ja vatjalaisia sekä myös venäläisiä kauppiaita. Kaupunki päätyi vuonna 1581 [[Ruotsi]]lle, joka liitti sen Inkerin ja Käkisalmen lääniin. Kaupunkiin tuli uusia asukkaita Suomesta ja Ruotsista. Ruotsin vallan aikana kaupunki vaurastui ja sen asukasluku nousi yli kolmen tuhannen.<ref name="tuglas"/>