Ero sivun ”Sumraus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 1:
{{Lupaava}}
[[Tiedosto:Lautrec the clownesse cha-u-kao 1895.jpg|thumb|[[Henri de Toulouse-Lautrec]], ''Klovni Cha-u-kaosta'', 1895. Varsinkin maalauksen sinisessä taustassa ja naisen tummassa hameessa on runsasta sumrausta.]]
'''Sumraus''' tai '''shumraus''' tarkoittaa maalin sivelemistä epätasaisesti kuivan, öljymaalauksessa melko öljyttömän
Sumraamalla maalattu melko tasainenkin pinta on elävämpi kuin runsaalla värillä peittävästi sivelty maalausjälki.
Sumrausta ei ole maalaustekniikan kannalta
==Työtapoja==
Sumrauksen voi tehdä rievulla tai muulla vastaavalla hankaamalla, jopa sormin tai siveltimellä, jolloin sumrausjälki on elävämpää ja työhön voi jäädä kuivasta siveltimestä harjasjälkiä. Sumrata voi myös palettiveitsellä. Esimerkiksi pilviä sumrattaessa riepua liikutellaan sormella kevyesti hangaten maalauksen päällä halutuissa kohdissa.<ref name="Scott, s. 100" /> Kun sumraus tehdään kuivalla siveltimellä ja pienellä määrällä paksua peittävää väriä ikään kuin maalauksen päälle harjaten, käytetään myös nimitystä "kuivasivellintekniikka". <ref name="taidehistoriansanasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf | Nimeke = Taidehistorian sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Taidehistoria | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = }}</ref>
Tavallinen työskentelytapa on pitää pystysuorassa pyöreää paksua, ohentamatonta väriä täyteen otettua harjassivellintä, jolla pyörivin liikkein sivellään maalia haluttuihin kohtiin. Myös melko leveää sianharjaksista lattasivellintä, jossa on paksua väriä, voidaan vetää melko kevyesti ja tasaisesti alusmaalauksen yli niissä kohdissa, joihin halutaan laikukas, hieman murtunut värikerros. Kankaan tai paperin pintarakenteen karkeudella on myös vaikutusta, sillä sumrattaessa väri tarttuu parhaiten kohoumiin tai esimerkiksi alle maalatun värin kuivuneisiin korkeampiin kohtiin.<ref name="Scott, s. 100" /> Sumratessa [[sivellin]]tä voidaan pidellä myös viistosti ja kevyesti niin, että väri tarttuu pieninä pisteinä maalauspohjan koholla oleviin kohtiin. Hentoja sävyjä sumratessa siveltimen voi pyyhkiä miltei puhtaaksi väristä.<ref name="Akke Kumlien" /> Sumraamiseen soveltuvat parhaiten siveltimet, joissa on pitkähköt, noin 3–4 sentin pituiset jäykät harjakset.<ref name="Akke Kumlien 2" /> Vanhat mestarit ovat usein käyttäneet sumrausta, etenkin valkokohotuksessa eli maalatessaan vaalealla värillä tumman [[imprimituuri]]-alusmaalauksen päälle.<ref name="Akke Kumlien" /> Sumrata voidaan tummiakin värejä vaaleiden päälle, mutta tavallisempaa on sumrata vaaleaa väriä tumman päälle, jolloin vaikutelma on usein onnistuneempi.<ref name="Scott, s. 100" />
Rivi 20 ⟶ 19:
Sumrausta on käytetty ihon maalaamisessa ja muotokuvissa, koska muotoa ja valöörisiirtymiä voi sumraamalla rakentaa astettain. [[Sfumato]], joka tunnetaan esimerkiksi [[Rafael]]in maalauksista ja [[Leonardo da Vinci]]n ''[[Mona Lisa]]sta'', on saatu aikaan maalaamalla sumrauksen päälle ohuita läpikuultavia [[Laseeraus|kuullotuksia]]. Sumraaminen olikin erityisen suosittua [[venetsia]]laisessa taiteessa 1400- ja 1500-luvulla. Vincin ja Rafaelin ohella [[Giorgione]], [[Tizian]] ja [[Tintoretto]] käyttivät sitä. Sumrausta on kuitenkin käytetty kautta aikojen tietoisesti tai tiedostamatta, ja sitä käytetään myös [[nykytaide|nykytaiteessa]].<ref name="Akke Kumlien " /> Muun muassa [[Andrew Wyeth]] tunnetaan temperamaalaustensa sumraavasta jäljestä.<ref>[http://www.ethnicpaintings.com/popular-painting-styles/dry-brush-painting.html Ethnicpaintings.com] Viitattu 28.5.2010.</ref>
<gallery mode=packed heights=250px>
Tiedosto:Drybrush stroke.jpg|Sumrausta mustalla akryylivärillä valkoiselle maalauspohjalle.
Tiedosto:Henri de Toulouse-Lautrec 006.jpg|[[Henri de Toulouse-Lautrec]], ''La Goulue Moulin Rougessa'', 1895. Toulouse-Laurec on maalannut piirtäen kuivalla siveltimellä katkonaisia viivoja niin tummalla kuin vaalealla värillä.
|