Ero sivun ”Kevytbetoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Aero viitteeksi, rakennustietokortti AM, homehtumattomuus-tutkimuksia |
||
Rivi 3:
Höyrykarkaistu kevytbetoni on tunnettu rakennusmateriaali ympäri maailman. Sen valmistusteknologia kehitettiin alkujaan Suomessa ja Ruotsissa 1930 -luvun alkupuolella (Lohjan kalkkitehtaiden kemisti [[Lennart Forsén]]). Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, [[Helsinki-Malmin lentoasema|Malmin lentokenttärakennus]], valmistui vuonna 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen kunniakkaaseen joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jamera.fi/uutiset/?newsid=3&newstitle=Suomen+ensimmäinen+kevytbetonirakennus%2C+valittiin+uhanalaiseksi+kulttuurikohteeksi | Nimeke = Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, valittiin uhanalaiseksi kulttuurikohteeksi | Ajankohta = 4.4.2016 | Julkaisu = Jämerä | Viitattu = 23.12.2016 }}</ref>
Kevytbetonia valmistetaan miljoonia kuutioita ympäri
== Käyttökohteet ==
Rivi 11:
== Kevytbetonin ominaisuudet ==
Rakennusmateriaalina karkaistulla kevytbetonilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia: Se on kevyttä, mutta samalla kestävää, mistä syystä kevytbetoni voi toimia sekä kantavana rakenteena, että lämmöneristeenä. Kevytbetonia on helppo työstää käsityökaluilla, sillä saavutetaan hyvä paloturvallisuus ja kosteudenkesto
Teollisuuden mukaan karkaistu kevytbetoni on homehtumatonta, koska hometta ei muodostu eporgaanisen materiaalin sisään. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu voimakkaita mikrobikasvustoja ja hometta kosteiden betonirakenteiden pinnalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002687716.html | Nimeke = Home uhkaa myös betonista tehtyjä taloja
▲Rakennusmateriaalina karkaistulla kevytbetonilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia: Se on kevyttä, mutta samalla kestävää, mistä syystä kevytbetoni voi toimia sekä kantavana rakenteena, että lämmöneristeenä. Kevytbetonia on helppo työstää käsityökaluilla, sillä saavutetaan hyvä paloturvallisuus ja kosteudenkesto. Epäorgaanisena materiaalina karkaistu kevytbetoni on homehtumaton.
| Tekijä = Huuskonen Matti | Ajankohta = 11.11.2013 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 23.12.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/11/Betonin_pimea_puoli_Kemia-lehti_11_11_2013.pdf | Nimeke = Betonin pimeä puoli | Selite = s. 15 | Tekijä = Pulkkinen, Katja | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Kemia-lehti | Viitattu = 23.12.2016 }}</ref>
== Kevytbetonin valmistusmenetelmä ==
[[Tiedosto:Jämerä työmaa käynnistyy.jpg|pienoiskuva|352x352px]]Kevytbetonia on sen historian alusta alkaen tehty useilla resepteillä. Nykyaikaiset kevytbetonit valmistetaan seuraavia ainesosia hyödyntäen: Sementti, kalkki, kipsi, jauhettu hiekka ja vesi. Kevytbetonin laatuun vaikuttaa merkittävästi tehtaan käytettävissä olevat raaka-aineet, varsinkin hiekan kvartsipitoisuus. Tästä syystä tehtaiden sijainti määrittelee esimerkiksi tuotteilla saavutettavan puristuslujuuden.
Valmistusprosessin aikana raaka-aineet sekoitetaan keskenään ja massaan lisätään
Suomessa käytettävät kevytbetonituotteet vastaavat Eurooppalaista standardia EN771-4 ja ovat CE-merkittyjä
Rivi 42 ⟶ 45:
== Aiheesta muualla ==
* [https://www.rakennustieto.fi/kortistot/rt/kortit/10835.html.stx Karkaistut kevytbetoniharkot. Muuraustarvikkeet] ''Rakennustieto''
[[Luokka:Betoni]]
| |||