Ero sivun ”VL Pyry” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fixed typo |
p kh using AWB |
||
Rivi 22:
'''VL Pyry''' oli [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen kaksipaikkainen [[koulutuslentokone|harjoitushävittäjä]]. Pyry muodosti [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] jatkokoulutuksen perustan esittelystään vuonna 1941 aina 1950-luvun puoliväliin, jolloin sen korvasi [[Valmet Vihuri]]. Pyry oli lento-ominaisuuksiltaan vaativa kone etenkin kärkisakkaustaipumuksensa takia, minkä seurauksena konetyypillä sattui sen käyttöaikana useita onnettomuuksia, jotka johtivat 28 koneen tuhoutumiseen ja 27 lentäjän kuolemaan.
== Konetyypin kehitys ja tuotanto ==
=== Suunnittelu ja prototyyppi ===
Pyryn kehityksen taustalla oli hävittäjäkoneiden harppauksittain 1930-luvun aikana noussut suorituskyky, minkä seurauksena lentäjäkoulutus alkoi vaatia alkeiskoulukoneen lisäksi kehittyneempää harjoitushävittäjää. Valtion lentokonetehdas teki alustavan ehdotuksen 240 hevosvoiman [[Argus As 10]] -[[V8]]-moottorilla varustetun<ref name="albatros117-118"/> ”hävittäjäkoulukoneeksi” kutsumansa konetyypin suunnittelusta vuonna 1937. Tarjous tehtiin saman vuoden syksyllä 100 000 [[Suomen markka|markan]] hintaan. Koneeseen valittiin 365 hevosvoiman [[Wright R-975|Wright R-975 Whirlwind]] -[[tähtimoottori]], jolla varustettuna koneen suurimmaksi nopeudeksi ennustettiin 330 kilometriä tunnissa vaakalennossa.<ref name="Raunio235-236"/>
[[Ilmavoimien esikunta]] tilasi konetyypin suunnittelun lokakuun 1937 lopulla, ja suunnitteluprojektin sai hoidettavakseen [[Arvo Ylinen]] apunaan [[Torsti Verkkola]] ja [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]]. Saman vuoden joulukuussa konetyyppi sai nimen Pyry. Prototyypin tuotantoa alettiin valmistella marraskuussa 1938, ja puolustusministeriö tilasi koneen joulukuussa 750 000 markalla. Prototyyppiin valittiin suunnittelun alkuvaiheista poiketen tehokkaampi 420 hevosvoiman Whirlwind-tähtimoottori.<ref name="Raunio235-236"/>
=== Sarjavalmistus ===
Ilmavoimien esikunta teki toukokuun 1939 alulla alustavan tilauksen 40 Pyrystä 14 miljoonan markkan yhteishintaan, mikä tarkoitti 350 000 markkaa koneelta. Sarjakoneisiin tehtiin joukko muutoksia PY-1-prototyypistä saatujen kokemusten perustella. Muutoksia listattiin 66, ja niistä merkittävimmät kohdistuivat sivu- ja korkeusperäsimiin. Lentokonetehdas esitti ilmavoimien esivoimille vielä lisäksi lokakuussa 1939 moottoripukin pidennystä 15 senttimetrillä koneen pituusvakauden parantamiseksi. Esikunta suostui ehdotukseen, ja Pyryn tuotannon valmistelut pääsivät alulle.<ref name="Raunio235-236"/>
Syyskuussa 1939 syttynyt [[toinen maailmansota]] jäädytti merkittävän osan Pyryn ulkomaille suunnatuista osahankinnoista, ja esimerkiksi koneen paineilmalaitteet jäivät kokonaan tulematta. Lentokonetehdas kehitti puuttuville osille omat korvikkeensa keväällä 1940. Koneen rakennusta vaivasi osapuutteiden lisäksi tiettyjen yleisraaka-aineiden, kuten [[teräs|teräksen]] ja [[duralumiini]]n, vaikeutunut saatavuus.<ref name="Raunio235-236"/>
Sarjatuotantoa oltiin vasta valmistelemassa, kun lentokonetehdas määrättiin hajasijoitettavaksi syksyllä 1939. Konetyypin runkotyöt sijoitettiin [[Viiala]]an ja siipi-, sekä potkurityöt [[Kylmäkoski|Kylmäkoskelle]]. Runkojen ja siipien valmistus tyrehtyi lähes alkuunsa kummallakin paikkakunnalla.<ref name="Raunio235-236"/> Sarjatuotantotöiden tilannetta selvitettiin ilmavoimien esikunnalle kirjeessä elokuussa 1940. Tuotantoa varten tarvittuja varusteita ja raaka-aineita puuttui edelleen, ja Pyry-sarja oli asettunut pitkän aikaa kiireellisyyden suhteen tehtävien häntäpäähän. Ongelmista huolimatta tehdas arvioi saavansa ensimmäisen sarjakoneen valmiiksi
Syyskuun 1940 puolivälissä Pyryjä oli rakenteilla 20. Ensimmäinen kone vietiin tehtaan pääkonttorin käskystä lähes aikataulussa läpi ja lastattiin junaan toimitusta varten 23. marraskuuta 1940. Seuraava kone, PY-3, valmistui joulukuussa 1940. Tuotanto kiihtyi alkuvuodesta, ja tammikuussa 1941 oli toimitettu jo yhdeksän Pyryä. Helmikuussa koneita valmistui kaksi joka viikko. Viialan käyttö Pyryn tuotannossa päättyi
=== Myöhemmät modifikaatiot ===
[[
Kärkisakkausongelman ratkaisemiseksi Pyryyn suunniteltiin vuoden 1940 lopulla ”BW-tyyppinen” trapetsisiipi. Uudella siipikonstruktiolla oli tarkoitus tehdä rakenteellisia kokeita [[VL Myrsky]] -hävittäjää varten. Siipi asennettiin kaikkiaan neljään koneeseen (PY-1, -24, -32 ja -37).<ref name="albatros117-118"/> Trapetsisiipi paransi Pyryn sakkausominaisuuksia, mutta heikensi samalla pituusvakautta. Koesiivistä luovuttiin kaikissa muissa koneissa PY-1:tä lukuun ottamatta,<ref name="albatros117-118"/> jossa niitä käytettiin koneyksilön käytöstä poistumiseen saakka.<ref name="Raunio235-236"/> Muissa koneissa tyydyttiin marraskuussa 1941 Viljo Rekolan ehdotuksesta asennettuihin siivenkärkien solarakoihin.<ref name="albatros117-118"/>
Rivi 45:
Konetyyppi joutui lentokieltoon maaliskuun lopulla 1942 hajonneiden peräsintukien takia. Ongelma ratkaistiin muuttamalla yksiosaiset tuet kaksiosaisiksi V-tuiksi, mikä taas vastaavasti pahensi koneen peräpainoisuutta. Painopisteen ongelmat ratkesivat lopullisesti vasta vuonna 1944, kun moottoripukkia jatkettiin 16,5 senttimetrillä ja koneen akku siirrettiin ohjaamon takaa tuliseinään.<ref name="albatros117-118"/>
== Käyttö ==
{{Sitaatti2|right|Sillä joko oppi lentämään tai hautausurakoitsija piti lopusta huolen.|Lentäjäsanonta|<ref name="albatros117-118"/>}}
=== Prototyypin koelento-ohjelma ===
Prototyyppi saatiin valmiiksi ja ensilento suoritettiin aikataulussa 29. maaliskuuta 1939 Pyhäjärven jäältä. Koneen ensilennon lensi Jorma Visapää, jonka jälkeen koneella lensivät keväällä läpi viedyn koelento-ohjelman aikana Koelentueen lentäjät lentomestari Heiskala ja kapteeni Ehrnrooth. Koelennoista jäänyt yleisvaikutelma oli positiivinen, mutta konetta lentäneet löysivät siitä myös paljon parannettavaa. Kehittämistä tarvitsevina piirteinä nähtiin esimerkiksi koneen vakaus, yliherkkä ohjaus ja Handley-Page-solakoista huolimatta esiintynyt pyrkimys kärkisakkaukseen.<ref name="Raunio235-236"/> Solakot poistettiin hyödyttöminä prototyypistä jo koelentovaiheessa.<ref name="albatros117-118"/>
=== Aktiivikäyttö ===
Ensimmäinen sarjakone, PY-2, luovutettiin Tampereella lentovarikolle tammikuussa 1941 ja viimeinen, PY-39, saman vuoden kesäkuussa.<ref name="Raunio235-236"/> Pyryjä käyttivät pääasiassa [[täydennyslentolaivue]]et ja [[lentosotakoulu]]. Sotien jälkeen jäljellä oli 25 konetta, jotka pysyivät maassa syyskuusta 1944 elokuuhun 1945 kestäneen [[Valvontakomissio]]n asettaman lentokiellon takia.
Rivi 57:
Konetyypin 56 600 lentotunnin aikana konekannasta tuhoutui 68 prosenttia, 28 kaikkiaan 41 koneesta. Onnettomuuksissa kuoli 27 henkilöä.<ref name="Raunio235-236"/> Pyryillä koulutettiin kaikkiaan noin 700 lentäjää.<ref name="albatros117-118"/>
== Museokoneet ==
[[Tiedosto:VL Pyry.JPG|thumb|VL Pyry [[Suomen ilmailumuseo]]ssa Vantaalla marraskuussa 2010.]]
Koneyksilöt PY-1 ja PY-35 olivat vuonna 2010 [[Keski-Suomen ilmailumuseo]]ssa [[Tikkakoski|Tikkakoskella]] ja PY-27 [[Suomen Ilmailumuseo]]ssa [[Vantaa]]lla.<ref name="albatros117-118"/>
== Rakenne ==
Pyryn siipi oli puurakenteinen ja vaneripinnoitteinen. Rungon ja ohjainpintojen olivat teräsputkirakenteiset ja kangas- sekä kevytmetalliverhoillut.<ref name="albatros117-118"/>
== Tekniset tiedot ==
{{Tekniset tiedot
|ref=<ref name="albatros117-118">Heinonen & Valtonen 2010: s. 117–118</ref><ref>Raunio 2007: s. 261</ref>
Rivi 107:
|nousuaika=10 min 3 000 metriin
|siipikuorma=
|aseistus=*1
}}
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Tekijä = Heinonen, Timo & Valtonen, Hannu | Nimeke = Albatrossista Pilatukseen | Julkaisija = Keski-Suomen Ilmailumuseo | Julkaisupaikka = Saarijärvi |Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 9789529998920}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Jukka | Nimeke = Valtion lentokonetehtaan historia – Osa 2: Tampereella ja sodissa 1933–1944| Vuosi =2007 | Julkaisupaikka =Kuorevesi | Julkaisija = Jukka Raunio| Tunniste = ISBN 978-951-96866-8-4}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||