Ero sivun ”Alexander Järnefelt” versioiden välillä

A.A. Järnefeltin työuraa hallitsivat geodeettiset ja topografiset työt. Vuosina 1860–1869 hän osallistui Venäjän armeijan toimeenpanemiin, Suomen topografista kartoitusta valmisteleviin, geodeettisiin mittauksiin, aluksi johtajan apulaisena ja vuodesta 1868 johtajana. Kun varsinaiset kartoitustyöt vuonna 1870 alkoivat, nimitettiin Järnefelt niiden johtajaksi. Tuossa tehtävässä hän pysyi vuoteen 1877, jolloin hän siirtyi kartoittamaan Venäjän Balkanin sodan aikana hallussaan pitämää Bulgariaa. Sodan päätyttyä Järnefelt palasi johtamaan Suomen kartoitusta, kunnes hän vuonna 1883 siirtyi maaherraksi. Järnefelt julkaisi Suomessa toimittamiensa geodeettisten töiden tulokset kirjana, joka ilmestyi venäjäksi vuonna 1891, ranskaksi vuonna 1894 ja suomeksi vuonna 1901 (Fennia 1901/10.1). Hänen johdollaan aloitettujen Suomen kartoitusten perusteella valmistui vuosina 1870–1907 Etelä-Suomen topografinen kartasto (473 lehteä) mittakaavassa 1:21 000. Sen perusteella laadittiin painettu kartasto mittakaavassa 1:42 000. Alkuperäiskartaston lehdistä valokuvaamalla tehtyjä jäljennöksiä luovutettiin Suomen senaatille – keksi kappaletta kutakin lehteä. Suomessa ne väritettiin ja tunnetaan ne nykyisin nimellä [[Senaatinkartasto | Senaatinkartat]] ja ovat ne Kansallisarkiston kokoelmissa.<ref>Strang, 2014. Sivut 131–164.</ref>