Ero sivun ”Optometristi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vanhentunut linkki korvattu uusilla |
Linkitystä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Geraet beim Optiker.jpg|thumb|220x220px|Optikon näöntutkimuslaite.]]
[[File:15-11-04-Meßbrille-WMA 3472 73 91.jpg|thumb]]
'''Optometristi''' on tutkintonimike [[Terveydenhuollon oikeusturvakeskus|Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen]] laillistamalle optikolle. Optometristi työskentelee lähinnä optikkoliikkeessä. Optometristi tekee [[Näöntarkastus|näöntarkastuksia]] ja kirjoittaa [[Silmälasiresepti|silmälasimääräyksiä]]. Optometristi myös valmistaa ja huoltaa [[silmälasit|silmälaseja]]. Optometristiksi opiskellaan [[ammattikorkeakoulu]]ssa optometrian koulutusohjelmassa. Laajuudeltaan tutkinto on 210 [[opintopiste]]ttä, ja sen suorittamiseen menee noin kolme ja puoli vuotta.
Suomessa optometristiksi voi opiskella Helsingissä [[Metropolia]]-ammattikorkeakoulussa sekä [[Oulun seudun
==Optisen alan koulutuksen historiaa Suomessa==
1800-luvulla silmälaseja tekivät ensin kiertävät linssinhiojat ja instrumenttimaakarit, jotka kaupustelivat myös [[ilmapuntari|ilmapuntareita]], [[kaukoputki]]a ja [[suurennuslasi|suurennuslaseja]]. Sitten silmälasien teko siirtyi [[Kelloseppä|kelloseppien]] ammattikunnalle, jotka pitivät tarjolla yleisimpiä virheitä korjaavia valmissilmälaseja mutteivät välttämättä kyenneet räätälöimään [[linssi (optiikka)|linssejä]] asiakkaan tarpeen mukaan. Osa kellosepistä kuitenkin vähitellen kouluttautui ''kelloseppäoptikoksi'' ja hankki laitteet silmälasien räätälöintiin. Tehtävään opiskeltiin [[ammattikuntalaitos|ammattikuntalaitoksen]] menetelmällä, jossa saattoi suorittaa [[kisälli]]n tutkinnon neljän vuoden opissa olon jälkeen. Kisällin tutkinto oikeutti saamaan pohjoismaisen optikkokirjan, joka antoi pätevyyden muissakin Pohjoismaissa.<ref name = helenius/>
1900-luvun alkuvuosikymmeninä oppia alettiin hakea [[Saksa]]sta [[Jena]]n ja
Kisällintutkinnot lopetettiin vuonna 1961, kun optikko-tutkintonimike laillistettiin. Vuonna 1950 oli Helsingin Kansakoulukadulle perustettu [[Oppikoulu|keskikoulupohjainen]], nelivuotinen Optikkokoulu (virallisesti Erikois-Optikkojen Liiton Koulu). Samassa yhteydessä toimi vuodesta 1954 kaksivuotinen Optisen alan ammattikoulu, joka valmisti ''silmälasintajan'' ammattiin. Siitä oli mahdollisuus lisäopinnoilla kouluttautua edelleen optikoksi.<ref name="suova">{{Kirjaviite|Tekijä=Suova, Maija (toim.)|Nimeke=Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos|Julkaisija=WSOY|Vuosi=1958|Sivu=938}}</ref> Ammattikoulusta tuli myöhemmin Silmälasioptikkokoulu. Myös alan johtavalla yrityksellä [[Instrumentarium]]illa oli omaa optikkokoulutusta vuodesta 1964.<ref name="helenius">{{Kirjaviite|Tekijä=Helenius, Ria & Rahunen, Eija|Nimeke=Historian lehtien havinaa, Suomalaisen optikkokoulutuksen historiaa|Julkaisija=Metropolia-ammattikorkeakoulu|Luku=|Julkaisupaikka=|Vuosi=2009|Selite=opinnäytetyö|Sivu=5–28|Tunniste=|Kieli=|www=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2594/Historian%20lehtien%20havinaa.pdf?sequence=1|www-teksti=Teoksen verkkoversio|Tiedostomuoto=|Viitattu=27.7.2014}}</ref>
''Optikkomestariksi'' saattoi näyttötutkinnon kautta valmistua 1970-luvulle asti, jolloin optikkokoulutus siirtyi valtiolle. Valtiollistamisen yhteydessä sekä Optikkokoulu että Instrumentariumin optikkokoulutus lopetettiin, ja optikkokoulutuksesta alkoi vuonna 1978 huolehtia Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen optikko-osasto. Koulun nimeksi tuli 1987 Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos. 1990-luvulla alettiin perustaa
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*[https://opintopolku.fi/app/#!/haku/optometristi?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los Optometristin koulutus (Opintopolku.fi)]
| |||