Ero sivun ”Viisauden kirja” versioiden välillä

1 302 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Raamatun kirja
'''Viisauden kirja''' eli '''Salomon viisaus''' on [[deuterokanoniset kirjat|deuterokanonisiin kirjoihin]] eli [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[apokryfiset kirjat|apokryfikirjoihin]] kuuluva kirja, joka on mukana [[Septuaginta]]ssa sekä [[katolinen kirkko|katolisessa]] ja [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] [[Raamattu|Raamatussa]]. Se ei kuulu [[juutalaisuus|juutalaiseen]] Raamattuun [[Tanakh]]iin eikä [[protestanttisuus|protestanttisiin]] Raamattuihin.
| nimi = Viisauden kirja
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Σοφία Σαλoμῶντος}}
| kuva = Sapientia.jpg
| kuvateksti = Viisauden kirjan alku, ''Codex Gigas'', 1200-luku.
| kaanon = Vanha testamentti
| kaanon2 = Deuterokanoniset kirjat
| kirjoittaja = Pseudo-[[Salomo]]
| kirjoituspaikka =
| kohde =
| ajoitus = n. 200–50 eaa.
| käyttäjä = [[katolinen kirkko]]<br/>[[ortodoksinen kirkko]]
| genre = viisauskirjallisuus
| kieli = [[heprea]]<br/>([[muinaiskreikka]])
| lyhenne = Viis.
| lukuja =
| jakeita =
| käsikirjoitukset =
| edeltävä =
| edeltävä lyhenne =
| seuraava =
| seuraava lyhenne =
}}
'''Viisauden kirja''' eli '''Salomon viisaus''' ({{k-grc|Σοφία Σαλoμῶντος|Sofia Salomōntos}}) on [[deuterokanoniset kirjat|deuterokanonisiin kirjoihin]] eli [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[apokryfiset kirjat|apokryfikirjoihin]] kuuluva kirja, joka on mukana [[Septuaginta]]ssa sekä [[katolinen kirkko|katolisessa]] ja [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] [[Raamattu|Raamatussa]]. Se ei kuulu [[juutalaisuus|juutalaiseen]] Raamattuun [[TanakhTanak]]iin eikä varsinaiseen [[protestanttisuusprotestantismi|protestanttisiinprotestanttisten]] RaamattuihinRaamattujen kaanoniin.
 
== Historia ==
 
Viisauden kirja on saattanut saada vaikutteita [[keskiplatonismi]]sta ja sen perustana olevasta muusta [[antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]]. Osa kirjan uskonnollisista ja eettisistä ajatuksista on linjassa kreikkalais-roomalaisen [[stoalaisuus|stoalaisuuden]] kanssa. Kirjassa esiintyvät muun muassa neljä stoalaista ideaalia, jotka on lainattu [[Platon]]ilta. Jakeet 8:2-18 muistuttavat [[Herakles|Herakleen]] puhetta hyveestä [[Ksenofon]]in ''[[Muistelmia (Ksenofon)|Muistelmissa]]'' (II.1).
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Luku=Viisauden kirja | Nimeke=Vanhan testamentin apokryfikirjat | Selite=Toimituskunta: Juhani Pihkala ym. 2. korjattu painos (1. painos 2009) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-607-780-5}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Book of Wisdom|Viisauden kirja}}
 
* [http://www.finbible.fi Finbible] Apokryfikirjojen käännökset vuosilta 1642, 1776 ja 1938 erikseen ja rinnakkain sekä muita suomalaisia raamatunkäännöksiä
69 188

muokkausta