Ero sivun ”Kustaa Vaasa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.97.94 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 194.251.119.208 tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 60:
[[Kalmarin unioni]]n loppuvaiheessa Ruotsissa esiintyi halua irtaantua unionista. Unionikuningas [[Kristian II]] yritti tukahduttaa kaiken vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa [[Tukholman verilöyly]]llä vuonna [[1520]]. Se kuitenkin synnytti Ruotsissa [[Ruotsin vapaussota|laajan kapinaliikkeen]], jonka johtoon nousi vankeudesta Tanskasta paennut Kustaa Vaasa.<ref name="forum" />
Kapinaliike menestyi ja sai sisämaan nopeasti haltuunsa. Rannikkolinnoituksia talonpoikaisarmeija ei kuitenkaan saanut itsekseen vallattua, joten Kustaa Vaasa pyysi apua Kristian II:n viholliselta [[Lyypekki|Lyypekiltä]]. Hinta oli kallis, sillä Kustaa Vaasan oli luvattava Lyypekille tulliton kauppaoikeus maahan. Parissa vuodessa Kustaa Vaasan asemasta Ruotsin johtajana tuli kiistaton, ja vuonna [[1523]] hänet kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi, mikä merkitsi Ruotsin lopullista eroa Kalmarin unionista. Ruotsin alueeksi nimettiin samana vuonna myös [[Itämaa]] eli [[Suomi]].<ref name="forum">{{Kirjaviite | Tekijä =
Lyypekin oikeus tullittomaan kauppaan merkitsi, että kaupunkivaltio käytännössä hallitsi koko Ruotsin kauppaa. Kustaa Vaasalle tarjoutui mahdollisuus päästä Lyypekin holhouksesta, kun kaupunki ajautui [[kreivisota]]an [[1533]]–[[1536]]. Lyypekki vaati Ruotsilta tukea, mutta Vaasa kieltäytyi ja perui Lyypekin erioikeudet. Ruotsin onneksi Lyypekki hävisi sodan, eikä voinut enää vaatia tullitonta kauppaoikeutta.<ref name="forum" />
Kustaa Vaasalla oli hyvä muisti, työkyky ja käytännön lahjakkuus, mutta heikko opillinen sivistys. Hänellä, kuten monilla muillakin maailmanhistorian suurilla johtajilla, oli erinomaiset puhelahjat ja kivenkova [[temperamentti]]. Hän oli toisaalta keinoja kaihtamaton, häikäilemätön ja epäluuloinen. Perinteisessä historiankirjoituksessa Kustaa Vaasa on usein nähty hyvänsuopana ja tarmokkaana "maan isänä", mutta eräiden uudempien tulkintojen mukaan hän oli myös melkoinen tyranni.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_67752.svd | Nimeke = SvD » Kulturnyheter » Myten om den gode Gustav Vasa| Tekijä = Gardell, Carl Johan
Kustaa Vaasa pyrki kasvattamaan mainettaan keksityillä tarinoilla uroteoistaan. Hänen kirjurinsa, Västeråsin piispa [[Peder Svart]] kirjoitti niitä kuninkaan sanelun mukaan. Tarinat tulivat ruotsalaisille niin tutuiksi, että niitä alettiin pitämään tosina. Yksi tarina kertoi [[Vaasahiihto|Vaasahiihdosta]]. Sen mukaan Kustaa pakeni vuodenvaihteesa 1521 hiihtäen kohti Norjan rajaa, koska taalainmaalaiset eivät uskoneet hänen tarinaansa Tukholman verilöylystä eivätkä halunneet liittyä hänen kapinahankkeeseensa. Kun [[Mora]]n kaupungin asukkaat kuulivat asiasta tietoja muualtakin, he nolostuivat, lähettivät kaksi nopeaa hiihtäjää Kustaan perään ja saivat tämän kiinni 90 km:n päässä [[Sälen]]issä ja toivat hänet sankarina takaisin Moraan.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Christensen, Else & Koll, Boris| Otsikko = Pohjolan valtias| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2011| Numero = 4| Sivut = 34-39| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209}}</ref>
| |||