Ero sivun ”Kondorit” versioiden välillä

'''Kondorit''' (''Cathartidae'') on vanha päiväpetolintuheimo, jonka seitsemän lajia ovat vanhan maailman [[korppikotka|korppikotkia]] muistuttavia [[Raadonsyöjä|raadonsyöjiä]]. Kondoreille on ominaista paljas pää ja kaula, pitkä ja vankka koukkunokka ja liitolentäjän laajat siivet. Kondoreja elää yksinomaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereilla, ja niitä kutsutaan usein uuden maailman korppikotkiksi. Sukuja on viisi ja niissä yhteensä seitsemän lajia. Lajien joukossa on myös nykyajan suurin lentävä lintu, [[andienkondori]] (''Vultur gryphus''). Andienkondori on valkeaa kaularöyhelöä lukuun ottamatta musta. Sen pituus on noin 115 115cmcm, paino 10 kg ja siipien kärkiväli 3 m. [[Kaliforniankondori]] (''Gymnogyps californianus'') on hävinnyt luonnosta, mutta 1980-luvulla alkaneiden tarhausten avulla se yritetään istuttaa uudelleen. Muita heimon lajeja ovat [[mustakondori]] eli gallinatso (''Coragyps atratus'') ja [[Kondorit (suku)|kondorien]] suku ''Cathartes''. Ne syövät lähes yksinomaan raatoja. Kondorien ja korppikotkien yhtäläisyydet johtuvat konvergenssista eli mukautumisesta samantapaisiin elintapoihin. Erikoispiirteenä kondoreilla on sierainten väliseinän puuttuminen. Kondorien hajuaisti on hyvin tehokas ja niiden rasvarauhanen on paljas.

Luulöytöjen perusteella heimo on lähes 50 miljoonan vuoden ikäinen. Jotkin heimon sukupuuttoon kuolleista jäsenistä olivat jättiläisiä, joiden siipiväli oli viitisen metriä, kuten jääkautisista kerrostumista löytynyt ''[[Teratornis incredibilis]]'', sekä Etelä-Amerikassa 7–5 miljoonaa vuotta sitten elänyt ''[[Argentavis magnificens]]''. Nykyistenkin joukossa on lajeja jotka kuuluvat maailman isoimpiin lentäviin lintuihin.