Ero sivun ”Warren E. Burger” versioiden välillä

'''Warren Earl Burger''' ([[17. syyskuuta]] [[1907]] [[Saint Paul]], [[Minnesota]], [[Yhdysvallat]] – [[25. kesäkuuta]] [[1995]] [[Washington (DC)|Washington, DC]], [[Yhdysvallat]]) oli yhdysvaltalainen lakimies, joka toimi [[Yhdysvaltain korkein oikeus|Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden]] [[Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja|puheenjohtana]] vuosina 1969–1986. Vaikka Burger identifioituikin konservatiiviksi ja hänen johtamansa oikeuden aikana korkein oikeus teki monia konservatiivisiksi katsottuja päätöksiä, myös joitakin liberaaleja linjauksia [[Abortti|abortin]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.biography.com/people/warren-burger-9231479|nimeke=Biography.com: Warren Burger|julkaisu=Biography.com|julkaisija=A&E Television Networks|viitattu=11.12.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>, kuolemanrangaistuksen<ref name="NYT1" />, uskonnon yhteiskunnallisen aseman ja koulujen segregaation purkamisen osalta tuli hänen aikanaan<ref name="NYT1" /><ref name="OYEZ">{{Verkkoviite|osoite=https://www.oyez.org/justices/warren_e_burger|nimeke=Oyez: "Warren E. Burger."|julkaisu=|julkaisija=Chicago-Kent College of Law at Illinois Tech|viitattu=2016-12-11|tekijä=|ajankohta=|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Burgerin nimitti virkaansa presidentti [[Richard Nixon]].

Burgerin johtaman oikeuden tekemiä merkkipäätöksiä olivat muun muassa aborttikiellot koko maassa kaatanutkumonnut [[Roe vastaan Wade]], [[Furman vastaan Georgia]] (kumottu päätöksessä Gregg vastaan Georgia), joka julisti kuolemanrangaistuksen laittomaksi kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Yhdysvallat vastaan Yhdysvaltain piirioikeus sekä [[Watergate-skandaali|Wategate-skandaaliin]] liittyvien Richard Nixonin nahoitteiden luovuttamista käsitellyt [[Yhdysvallat vastaan Nixon]].

Warren Earl Burger syntyi 17. syyskuuta 1907<ref name="NYT1" /> seitsenlapsiseen perheeseen [[Saint Paul]]issa, [[Minnesota]]ssa. Hänen vahempansa Katharine (os Schnittger) ja Charles Joseph Burger olivat sveitsiläis-saksalaista syntyperää<ref name="OYEZ" />. Hänen isoisänsä Joseph Burger muutti Sveitsistä Yhdysvaltoihin ja liittyi armeijaan kun oli 14. Joseph Burger taisteli ja haavoittui [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällisodassa]] ja sai tästä urheusmitalin. Warren valmstui [[John A. Johnson High School]]ista 1925. Burger ilmoittautui [[Minnesotan yliopisto]]on iltakouluun samallatyöskennellen kunsama oliaikaa päivisin töissä Mutual Life Insurance -vakuutusyhtiössä.<ref name="NYT1" /> Sen jälkeen hän suoritti lakitutkinnon [[Mitchell Hamline School of Law|Mitchell Hamline School of Law’ssa]] (silloin the St. Paul College of Law) ja valmistui vuonna 1931<ref name="NYT1" /> .

Vuonna 1948 hän tuki Minnesotan kuvernööri [[Harold E. Stassen]]ia republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja toimi aktiivisesti tämän vaalikampanjassa. Vuonna 1952 Burger vaikutti merkittävästi [[Dwight D. Eisenhower]]in valitsemiseen saamallaauttamalla tätä saamaan Minnesotan valtuuston hänen taakseen. Tultuaan valituksi presidentti Eisenhower nimitti Burgerin apulaisoikeusministeriksi<ref name="PBS" />. Tässä tehtävässä hän antoi ensimmäisen suullisen argumenttinsa korkeimman oikeuden edessä. Oltuaan pari vuotta töissä [[Yhdysvaltain oikeusministeriö|oikeusministeriössä]] hän erosi ja suunniteli palaavansa yksityiselle sektorille. Samaan aikaan Kolumbian piirikunnan liittovaltion valitusoikeuden tuomari [[Harold Stephens]] kuoli ja Eseinhower päätti nimittää Burgerin tähän virkaan. Näin Burger siirtyi liittovaltion tuomariksi vuonna 1956.<ref name="NYT1" />

Nixon kinnitti ensimmäisen kerran huomiota Burgeriin vuonna 1952 saamassaansaatuaan kannatuskirjeessätältä kannattajakirjeen ja uudelleen 15 vuotta myöhemmin ''[[U.S. News & World Report|U.S. News & World Reportin]]'' uudelleen julkaistua Burgerin vuonna 1967 [[Ripon College|Ripon Collegessa]]ssa pitämästäpitämän puhe.{{selvennä|tästä virkeestä ei saa mitään tolkkua}}puheen, Siinäjossa Burgertämä vertasi Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmää Norjan, Ruotsin ja Tanskan oikeusjärjestelmiin ja kritisoi turhaksi byrokratiaksi näkemäänsäkatsomansa [[Yhdysvaltain perustuslain viides lisäys|5. lisäyksen]] mukaisenmukaista oikeusmenettelyä.