Ero sivun ”Talouden hintakupla” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää infoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Talouden hintakupla''' tarkoittaa [[talous|taloudessa]] tilannetta, jossa [[Kaupankäynti|kaupankäynnin]] kohteen hinta eroaa [[Markkinat (taloustiede)|markkinoiden]] perustekijöiden määräämästä [[hintatasapaino|tasapainohinnasta]]. Kupla voi muodostua esimerkiksi [[osake|pörssiosakkeiden]] tai [[asunto]]jen hintoihin. Tunnettuja talouden hintakuplia ovat esimerkiksi Hollannin tulppaanimania ja 2000-luvun IT-kupla.
==Aiheuttajat==
Talouden hintakuplien yhteydessä viitataan usein [[John Maynard Keynes]]in osakemarkkinakuvaukseen vuodelta 1936, jossa Keynesin mukaan spekulaattorit yrittävät ennustaa yleisen mielipiteen kehittymistä, sen sijaan että kiinnittäisivät huomionsa markkinoiden toiminnan perustekijöihin. Tällöin syntyy talouden toimijoiden itse itseään toteuttavien odotusten aikaan saamia hintamuutoksia. Muutos voi aiheuttaa nousevan hinnan kuplan, joka puhjetessaan aiheuttaa hintojen laskun ja mahdollisesti vastakkaissuuntaisen kuplan, alihintaisuuden.<ref name="flood">Flood, Hodrick (1990)</ref> Ranskalainen taloustieteilijä [[André Orléan]] on tulkinnut tämän ajatuksen [[René Girard|René Girardin]] mimeettisen teorian valossa ja yrittänyt myös mallintaa kuplien syntymistä matemaattisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.parisschoolofeconomics.com/orlean-andre/depot/publi/ART1998tEVOL.pdf|nimeke=Evolution of Imitation|julkaisu=The Economics of Networks: Interaction and Behaviors, P. Cohendet, P. Llerena, H. Stahn and G. Umbhauer (toim.)|julkaisija=Springer-Verlag|viitattu=|tekijä=André Orléan|ajankohta=1998}}</ref> Tämä näkemys on myös olennaisilta osin sopusoinnussa monien kannattaman suuremman hölmön teorian (engl. greater fool theory) kanssa.
Suuremman hölmön teoria esittää, että kuplia aiheuttaa sijoittajien optimismi heidän ostaessaan ylihinnoiteltuja tuotteita myyden ne toisille spekulaattoreille (suuremmille hölmöille) korkeampaan hintaan.<ref>{{cite web|url=http://www.investorglossary.com/greater-fool-theory.htm |title=Greater Fool Theory Definition - What is Greater Fool Theory? |publisher=Investorglossary.com |date= |accessdate=2015-03-06}}</ref> Kupla pysyisi kasassa niin kauan kuin sijoittajat löytävät aina suuremman hölmön, joka on valmis ostamaan tuotteen korkeampaan hintaan. On helppoa nähdä, ettei osallistumisen tällaiseen peliin tarvitse olla yksinkertaisesti irrationaalista; päin vastoin, niin kauan kuin spekulaattori löytää suuremman hölmön, on kuplan ylläpito vain järkevää. Myös taidemarkkinoiden päätä huimaavien hintojen kehittyminen on helppoa selittää suuremman hölmön teorian avulla.<ref>{{cite news|url=http://www.nytimes.com/2013/10/31/arts/design/steven-a-cohen-to-sell-works-at-sothebys-and-christies.html|title=Steven A, Cohen to Sell Works at Sothebys and Christies|newspaper=[[The New York Times]]|accessdate=2015-03-06}}</ref>
Eräät valtavirran taloustieteen edustajat eivät ole hyväksyneet Keynesin teoriaa, joka sisältää erilaisen näkemyksen osakemarkkinoiden toiminnasta kuin heidän oma teoreettinen lähtökohtansa. Keynesin näkemystä vastaan onkin heidän taholtaan esitetty runsaasti kritiikkiä, jonka mukaan kupla voidaan selittää ”rationaalisella” taloudellisella käyttäytymisellä.<ref name="flood"/> Toisaalta esimerkiksi Orléan on huomauttanut, ettei kuplien mimeettistä syntyä tarvitse ymmärtää yksiselitteisen "irrationaaliseksi", koska sijoittajan on järkevää sijoittaa osakkeesee, jos sen arvo nousee, riippumatta siitä, mikä sen arvoa nostaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=André Orléan|Nimeke=Empire of Value (ransk. alkuperäisteos L'Empire de la valeur)|Vuosi=2014 (2011)|Sivu=|Julkaisija=MIT Press}}</ref>▼
▲Eräät
Yleisessä käytössä on ollut myös [[Joseph Stiglitz]]in määritelmä kuplalle<ref>Sitglitz, J.E. (1990). "Symposium on Bubbles", Journal of Economic Perspectives, 4:2, 13-18.</ref>: ”the basic intuition is straightforward: if the reason that the price is high today is only because investors believe that the selling price will be high tomorrow – when ”fundamental” factors do not seem to justify such a price – then a bubble exists”.
Ongelma Keynesin ja Stiglizin lähestymistavassa on lähinnä kvantifioitavuudessa.{{Kenen mukaan}} Mitkä tarkkaan ottaen ovat odotukset ja ovatko hintoihin tai fundamentteihin liittyvät odotukset epärealistiset vai realistiset. Markkinoiden perustekijätkään eivät ole yksiselitteisiä – perustuvatko odotukset nimellisiin vai reaalisiin arvoihin ja käytetäänkö niiden pohjana nykyisiä vai odotettuja arvoja.{{Kenen mukaan}}
[[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu|KTH:n]] professori [[Hans Lind]] tarjoaa vaihtoehtoista määritelmää kuplalle<ref>Lind, Hans (2009). Price bubbles in housing markets: concept, theory and indicators, International Journal of Housing Markets and Analysis, 2:1, 78-90.</ref>: ”There is a bubble if the (real) price of an asset first increases dramatically over a period of several months or years and then almost immediately falls dramatically”.
| |||