Versio 11. joulukuuta 2016 kello 09.09 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 11. joulukuuta 2016 kello 09.11 muokkaa kumoa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 13: Turussa yliopisto perustettiin käytännössä muuttamalla Turun [[lukio\|kymnaasi]] yliopistoksi ja nimittämällä useimmat sen opettajat professoreiksi. Yliopiston tilat saatiin kymnaasin kaksikerroksisesta kivitalosta Tuomiokirkon kehämuurista<ref name="Abo-Suomen metropoli46"/>. Uuden yliopiston avajaiset pidettiin [[15. heinäkuuta]] [[1640]].<ref>[http://www.halvi.helsinki.fi/museo/yliopiston_historia/kuninkaallinen_turun_akatemia.htm Kuninkaallinen Turun akatemia] Helsingin yliopistomuseo Arppeanum</ref> Ensimmäisiksi professoreiksi Turun akatemiaan valittiin<ref name="Abo-Suomen metropoli50"> ~~Simo~~ Tuomola, Simo (toim), 2000, Abo - Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.50</ref>: * Teologian professori, [[Aeschillus Petraeus]] * Jumaluus-opin professori, [[Johannes Terserus]] Rivi 35: Opetus- ja tutkimustyön lähtökohtina olivat suurvaltakaudella eurooppalainen [[humanismi]] ja [[skolastiikka\|skolastissävytteinen]] luterilainen [[teologia]]. Teologian professorit osallistuivat myös ajan uskontopoliittiseen keskusteluun, minkä ohella akatemiassa tutkittiin myös Suomen muinaishistoriaa ja suomen kieltä. Promootioperinne rantautui Suomeen Uppsalasta, ja ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemian aikana vuonna 4. toukokuuta [[1643]]. Silloin promovoitiin 10 filosofian maisteria mukana muun muassa [[Abraham Kollanius]]<ref name="Abo-Suomen metropoli56"> ~~Simo~~ Tuomola, Simo (toim), 2000, Abo - Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.56</ref>. Siitä lähtien promootioperinne on jatkunut katkeamattomana Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa ja Helsingin yliopistossa sekä myöhemmin Suomen muissakin yliopistoissa koko yliopistohistorian ajan.<ref>http://www.uwasa.fi/promootio2011/ptieto/</ref> Suurvaltakaudella akatemiassa vaikuttaneista oppineista mainittakoon ennen kaikkea [[Daniel Juslenius]] (1676–1752). Hän aloitti opintonsa Turussa [[1691]], ja [[1713]] hänet nimitettiin itämaisten kielten professoriksi. Daniel Jusleniusta voidaan pitää suurvaltakauden gööttiläisen ja myös fennofiilisen aatesuuntauksen edustajana. Jusleniuksen teoksista on tunnetuin ''Aboa vetus et nova'' (1700), jossa hän käsittelee Suomen kansan muinaisia vaiheita ja Turun kaupunkia.

Ero sivun ”Turun akatemia” versioiden välillä