Ero sivun ”Saarikosken kanava” versioiden välillä

14 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Virallisesti Saarikosken kanava lakkautettiin vuonna 1931. Seuraavana vuonna yläjuoksulle tehtiin maa[[pato]] ja rakennukset purettiin mutta kanavarakenteet jätettiin jäljelle. Puurakenteinen sulku hautautui kasvillisuuden sisään ja lahosi lähes kokonaan. Kansirakenteet purettiin 1970-luvulla turvallisuussyistä. Myös kanavankaitsijan virka-asunto purettiin 1970-luvulla.
 
==Kunnostus museokanavaksi==
==Restaurointi==
Museovirasto ja Merenkulkulaitos aloittivat Saarikosken kanavan restauroinnin vuonna 1998. Tarkoituksena oli palauttaa kanava takaisin käyttökuntoon ja avata Kiurujoen väylä uudelleen liikenteelle. Varat hankkeen toteuttamiseen saatiin [[työministeriö]]ltä.
 
Restauroinnissa sulusta tehtiin lähes entisenlainen hyödyntäen vanhoja puu- ja metalliosia. Työ toteutettiin suurelta osin käsityönä hyviä [[kirvesmies]]perinteitä kunnioittaen. Kanavan vedenalaiset puurakenteet olivat säilyneet hyvin, mutta veden yläpuoliset osat olivat lahonneet lähes kokonaan. Noin kaksi kolmasosaa vanhoista puurakenteista jouduttiin uusimaan kokonaan. Lähes 30 metriä pitkiin ja noin seitsemän metriä korkeisiin sulkuarkkuihin on käytetty 13 kilometriä hirttä.
 
==Uudelleen käyttöön==
Saarikosken museokanava ja sen puusulku vihittiin käyttöön kesäkuussa 2003. Kanava avasi veneilyväylän Kiuruvedelle, jossa on nyt Saimaan huviveneliikenteen pohjoisin satama. Valmiin kanavan ylläpidosta vastaa Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Kanavan sulkuportit ovat käsikäyttöiset. Kesällä [[2006]] kanavan yläportin kynnys vaurioitui ja se suljettiin liikenteeltä korjaustöiden ajaksi.
 
3 026

muokkausta