Ero sivun ”Ideologia” versioiden välillä

Eri ideologiakäsitteet voidaan tiivistää kolmeen päätyyppiin:<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Sari Pietikäinen, Sari| Otsikko = Kriittinen diskurssintutkimus, s. 202| Julkaisu = Kari Sajavaara & Arja Piirainen-Marsh: Kieli, diskurssi ja yhteistö| Ajankohta = 2000| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 191-218|Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto| Selite = | Tunniste = ISBN 951-39-0664-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

Marxilaisittain ideologian käsite ei viittaa niinkään tietoiseen oppijärjestelmään kuin historiallisesti kehittyneisiin yhteiskunnallistaviin käytäntöihin ja instituutioihin, kulttuuriset muodostumat mukaan luettuna. Ideologialla, etenkin hallitsevalla ideologialla, on piiloista vaikutusvaltaa ihmisten tapaan elää, toimia ja ajatella elämänsä ja toimintansa ehtoja. Ideologinen johtoasema eli hegemonia toteutuu usein epäsuorasti, sillä se ei perustu vain julkilausuttuihin päätelmiin tai kohdattuihin pakkoihin vaan myös kutsuihin, suostumuksiin ja huomaamattomasti suuntaaviin paineisiin. Käsitteen sisältöön ovat vaikuttaneet mm. [[Antonio Gramsci]], [[Raymond Williams]] ja [[Louis Althusser]]. <ref>Mikko Lahtinen, Mikko [http://www.marx-seura.kaapeli.fi/archive/marxin_puolesta.htm "Marxin puolesta"]. ''Filosofinen aikakauslehti niin & näin'' 1/2002</ref>

* Keller, Marcello Sorce Keller, “Why is Music so Ideological, Why Do Totalitarian States Take It So Seriously: A Personal View from History, and the Social Sciences”, Journal of Musicological Research, XXVI(2007), no. 2-3, pp. 91-122;