Ero sivun ”Kinematografi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täydennystä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[kuva:Cinematographe Bouly1892.jpg|thumb|Boulyn kinematografi vuodelta 1892]]
'''Kinematografi''' on varhainen [[elokuva|elokuvien]] [[valokuvaus|kuvaamiseen]] ja esittämiseen käytetty laite.<ref>Nurmi, Timo
[[File:CinematographeProjection.png|thumb|Lukièren kinematografi projektoritoiminnassa.]]
1800-luvun lopulla palaset elokuvakameran keksimiseen olivat olemassa. [[George Eastman]] oli tuonut markkinoille [[rullafilmi]]kameran 1888, läpinäkyvää [[selluloidi]]-kalvoa oli saatavilla ja illuusio liikkeestä nopeasti vaihtuvia kuvia esitettäessä oli tunnettu. Kinematografi oli teknisesti onnistuneempi kuin saman aikainen [[Thomas Alva Edison|Edisonin]] työryhmän valmistama [[kinetografi]] kuvaukseen ja [[kinetoskooppi]] filmien esittämiseen tarkoitettu tirkistyskaappi vuodelta 1889. Edisonin laitetta oli esitelty [[Pariisi]]ssa vuonna 1894, joten Lumièren veljeksillä oli ollut mahdollisuus nähdä se ennen oman kinematografinsa patentointia. Projektorin eri versioita kehittävät samanaikaisesti myös amerikkalainen [[Woodville Latham]], [[Robert William Paul]] Englannissa ja saksalaiset veljekset [[Max Skladanowsky|Max ja Emil Skladanowsky]].<ref>Uusi pikkujättiläinen, WSOY 1985, s.839-840, ISBN 951-0-12416-8</ref> Kinematografin merkittävin muista erottava ominaisuus oli tarkka kuvansiirto epäkeskomekanismin ja filmin laitojen perferoinnin avulla. Koneen käyttäjä pyörittää kampea kuvattaessa noin kaksi kierrosta sekunnissa, jolloin filmiä siirtyi sulkimen ohi 16-18 ruutua sekunnissa. Tämä oli mykän kauden elokuvien nopeus. Äänielokuvien tullessa kuvausnopeus nostettiin 24 kuvaan sekunnissa. Kun kinematografia käytettiin projektorina, siihen liitettiin ulkopuolinen valonlähde.<ref>Chaline, sivut 68-71</ref>
|