Ero sivun ”Näkeminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Kumottu muokkaus 15930170, jonka teki 93.106.252.208 (keskustelu) |
||
Rivi 1:
'''Näkeminen''' tarkoittaa [[havaintopsykologia]]ssa näköhavaintoa eli [[näkö]]järjestelmän kykyä tulkita valon välittämää [[Kuva#Visuaalinen|visuaalista]] informaatiota. [[Neurotiede|Neurotieteet]] ovat osoittaneet, että näköhavainnon syntyyn osallistuu myös muisti ja kehon muut aistit. Näkökuva ei ole pysyvä, vaan se syntyy aivoissa aina uudelleen kun ihminen palauttaa mieleensä tapahtuneen. Aivojen näköjärjestelmä aktivoituu myös unissa<ref>Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001. ISBN 952-5202-49-6</ref>.
[[Image:Eye_Line_of_sight.jpg|thumb|right|290px|Leonardo da Vinci: Silmään muodostuu vääristymätön kuva vain tarkan näön alueelle, optisessa pisteessä sijaitsevaan [[fovea]]an]]
[[Image:Eyesection.svg|thumb|right|290px|Silmän rakenne]]
Rivi 6:
[[Image:Descartes body physics 1.jpg|thumb|290px|right|Descartesin teoria silmän ja käden yhteistoiminnasta]]
[[Image:Hogarth-satire-on-false-pespective-1753.jpg|thumb|right|290px|[[William Hogarth]]in "Valeperspektiivi" vuodelta 1753 haastoi näkökuvan luotettavuuden.]]
[[Image:Henri Bergson.jpg|thumb|right|290px|[[Henri Bergson]]: ''Kun kehoni liikkuu tilassa, kaikki muut kuvat muuttuvat, paitsi kehonkuvani, joka säilyy samana''. (Valokuva A.Gerschel 1910)]]
== Silmän reseptoreihin vaikuttaa valosäteily ==
| |||