Ero sivun ”Introvertti ja ekstrovertti” versioiden välillä

'''Introvertti ja ekstraverttiekstrovertti''' ovat persoonallisuuden orientoitumisen piirteitä, jotka kuuluvat sveitsiläisen psykiatrin ja syvyyspsykologin C.G. Jungin psykologiseen typologiaan. Typologiaa on kauan käytetty psykologisten persoonallisuustestien peruskysymyksiin. Voi yleisesti sanoa että introvertti on sisäänpäinkääntynyt ja ekstraverttiekstrovertti ulospäinkääntynyt. EkstravertitEkstrovertit orientoituvat ulkoisen maailman kautta ja sopeutuvat helposti ulkoiseen maailmaan. Introvertit orientoituvat maailmaan sisäisen kautta.<ref name="lohken-31" /> Kirjoitustapa ekstrovertti o-kirjaimella on väärä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ehnberg, Lars|Nimeke=Unia, satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.|Vuosi=2013|Sivu=48, viite 1|Julkaisija=Noxboox}}</ref>

Psykologi [[C. G. Jung]] määritteli kirjassaan ''Psychologische Typen'' (1921) introversion ja ekstraversionekstroversion ihmisen persoonallisuutta olennaisesti leimaaviksi orientaatio ominaisuuksiksi. Jung erotteli tämän lisäksi neljä toimintoa: ajattelu, tunne, [[intuitio]] ja aisti, jotka leimaavat sekä introverttien että ekstraverttienekstroverttien persoonallisuutta. Jungin kehittelemä jako introverttien ja ekstraverttienekstroverttien orientaatio välillä on yhä käytössä persoonallisuustyyppien luokittelussa ja todettu realibiliteetin ja validiteetin hyväksi. Jungin määrittelemille typologialle perustuvat esimerkiksi [[Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori]] (MBTI), Gray-Wheelwright-Survey ja Singer-Loomis Inventory of Personality SLIP, joita on käytetty miljoonille ihmisille. Typologia on myös kaupallistettu ja käytetty isojen järjestöjen ja firmojen työyhteisöjen kehittämiseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ehnberg, Lars|Nimeke=Unia. satuja ja myyttejä. Johdatus C.G.Jungin analyyttiseen psykologiaan.|Vuosi=2013|Sivu=42|Julkaisija=Noxboox}}</ref>

Muita typologian käyttäjiä on [[Insights Discovery]] -menetelmä. Taustaominaisuuksina introversiota ja ekstraversiotaekstroversiota hyödyntävät myös esimerkiksi [[Big Five]] -persoonallisuustesti, [[Reissin motivaatioprofiili]] (RMP) sekä Alpha Plus- ja Structogram-persoonallisuusanalyysi.<ref>Löhken 2016, s. 29–30.</ref>

Tutkijat ovat esittäneet introverttien ja ekstraverttienekstroverttien määrien suhteesta vaihtelevia arvioita. Marti Olsen Laneyn (2002) mukaan ihmisistä olisi ekstrovertteja 75 prosenttia. Susan Cainin (2011) mukaan ekstraverttejaekstrovertteja olisi 30–70 prosenttia. Laurie Helgoen (2008) ja Devora Zackin (2012) sekä MBTI-testiä käsittelevän kirjallisuuden mukaan ekstraverttejaekstrovertteja ja introvertteja olisi suhteessa 50:50.<ref>Löhken 2016, s. 35.</ref>

Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstraverttiekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän [[käyttäytyminen|käyttäytymyksellinen]] kuin [[kognitio|kognitiivinen]] kuvaus. Ennen kaikkea introvertti orientautuu omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”.

Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstravertitekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen.

Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut Tutkimuksissa<ref>Eysenck 1990; Wilson, 1978, Zuckerman; 1991</ref> on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstraverttejaekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.<ref>Pervin 2003, 44-45.</ref>

== EkstraverttiEkstrovertti ==

EkstraverttiEkstrovertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. EkstraverttiEkstrovertti orientoituu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten.

EkstravertitEkstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. EkstraverteilläEkstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä, koska ekstravertitekstrovertit ovat ulospäin suuntautuneita. Muun muassa tämän takia ekstraverttejäekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät käytä aikaa asioiden harkitsemiseen, toisin kuin introvertit.

Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin sosiaalisesti arvostettuja piirteitä. EkstraversionEkstroversion yleinen ihannointi näkyy esimerkiksi siten, että puheliaita pidetään älykkäämpinä ja kiinnostavampina kuin hiljaisia, vaikka tutkimusten mukaan puheliaisuus ei korreloi älykkyyden kanssa.<ref>[http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Hiljaisia_tyyppeja_tarvitaan_tyopaikoilla.aspx Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla], Työpiste-verkkolehti 2.5.2012.</ref>

Aivotutkimuksissa on havaittu, että introvertti–ekstraverttiintrovertti–ekstrovertti-jatkumo perustuu biologiaan. [[Ihmisaivot|Ihmisaivoista]] löytyy fysiologisia vastaavuuksia eri persoonallisuuden ominaisuuksille ja vaihtelevalle toiminnalle.<ref name="lohken-31">Ehnberg, s. 42s, myöhemmät viite 1 Löhken 4</ref>

Introverttien aivojen [[otsalohko]]n kuorella on voimakkaampaa sähköistä toimintaa kuin ekstraverteillaekstroverteilla. Alueelle sijoittuvat oppiminen, päätöksenteko, muisti ja ongelmanratkaisu.<ref name="lohken-31" />

Introverttien ja ekstraverttienekstroverttien aivoissa veri virtaa eri reittejä. Introverteilla ärsykkeet joutuvat kulkemaan pidemmän matkan aivojen hermoradoissa kuin ekstraverteillaekstroverteilla.<ref name="lohken-31" />

Introverteillä on korkeammat [[asetyylikoliini]]pitoisuudet kun taas ekstraverteillaekstroverteilla on havaittu korkeammat aktiivisuudet [[dopamiini]]n kulkureiteillä. Asetyylikoliini on välittäjäaine, joka vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen. Dopamiini sen sijaan yllyttää liikkeelle, tekee uteliaaksi, vaihtelunhaluiseksi ja saa kaipaamaan palkkioita. Välittäjäaineiden pitoisuuden erot vaikuttavat siihen, että introvertteja luonnehtii turvallisuushakuisuus, harkitsevuus ja riistiriitojen välttely, ja ekstraverttejaekstrovertteja palkitsemisen tarve, ilo, into, kiihkeys ja riskinotto. Jos ekstravertitekstrovertit eivät saa ulkoisia ärsykkeitä, he kärsivät dopamiinivajeesta ja pitkästyvät.<ref name="lohken-31" />

Introvertteja ohjaa [[Parasympaattinen hermosto|parasympaattisen hermoston]] toiminta ja ekstraverttejaekstrovertteja [[Sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] toiminta. Parasympaattinen hermosto huolehtii levosta, elpymisestä ja kehon hoivasta, ja se rauhoittaa sydämen sykettä ja vahvistaa ruoansulatusta. Sympaattinen hermosto vastaa suorituksista kuten kehon puolustautumisesta, pakenemisesta ja ponnistuksista.<ref name="lohken-31" />