Ero sivun ”Białystokin ja Minskin taistelu” versioiden välillä

kh
(kh)
{{Taistelu
| nimi = Białystokin ja Minskin taistelu
| osa_sotaa = [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamaa]]toisen [[toinenmaailmansodan maailmansota|toisessa maailmansodassaitärintamaa]]
| kuva = Eastern Front 1941-06 to 1941-09.png
| kuvateksti = Saksalaisten eteneminen itärintamalla 22. kesäkuuta - 1. syyskuuta 1941 välisenä aikana.
| päivämäärä = [[22. kesäkuuta]][[3. heinäkuuta]] [[1941]]
| paikka = Itäinen Puolan alue, Valko-Venäjän alue, [[Neuvostoliitto]]
| casus =
| muut_taistelut = Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
}}
'''Białystokin ja Minskin taistelu''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]] [[natsi-Saksa|Saksan]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukkojen välinen taistelu kesäkuussa 1941 [[operaatio Barbarossa]]n alussa. Taistelu alkoi 22. kesäkuuta 1941 [[keskustan armeijaryhmä]]n aloitettua etenemisen Neuvostoliittoon [[Puola]]n ja [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjän]] kautta ja se päättyi 1. heinäkuuta Saksan joukkojen vallattua [[Białystok]]in ja [[Minsk]]in kaupungit. Saksalaiset piirittivät taistelun aikana [[Neuvostoliiton 10. armeija]]n Białystokin lähistölle ja [[Neuvostoliiton 3. armeija|3.]] ja [[Neuvostoliiton 13. armeija|13. armeijan]] [[Navahrudak]]in kaupungin lähistölle sekä osan [[Neuvostoliiton 4. armeija|4. armeijasta]]. Taistelussa kaatui yli 400 000 neuvostosotilasta. Taistelu oli Saksan ensimmäinen suurvoitto itärintamalla.
 
== Taustaa ==
Marsalkka [[Fedor von Bock]]in johtaman Saksan keskustan armeijaryhmän tehtävänä oli hyökätä [[Puola]]sta Białystok–Minsk–Smolensk-akselilla kohti [[Moskova]]a. Armeijaryhmään kuuluivat [[Saksan 4. armeija|4.]] ja [[Saksan 9. armeija|9. armeija]] sekä [[Saksan 2. panssariryhmä|2.]] ja [[Saksan 3. panssariryhmä|3. panssariryhmä]]. Yhteensä käytössä oli 33 jalkaväkidivisioonaa, yhdeksän panssaridivisioonaa, kuusi motorisoitua divisioonaa ja ratsuväkidivisioona. Armeijaryhmän tukena oli [[Saksan 2. ilma-armeija|2. ilma-armeija]].
 
Armeijaryhmää vastassa oli puna-armeijan Dmitri kenraali Dmitri Pavlovin komentama [[Lännen rintama]], johon kuuluivat rajalle sijoitetut 3., 4. ja 10. armeijat. Alueella oli lisäksi Stavkan reservinä 13. armeija, johon kuului lähinnä esikuntaosia ilman elimellisiä joukkoja. Yhteensä puna-armeijan joukkoja oli 25 kivääri- ja ratsuväkidivisioonaa, 13. panssaridivisioonaa ja seitsemän motorisoitua divisioonaa.
 
== Taistelu ==
{{kesken}}
 
== Seuraukset ==
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-137-1009-17, Weißrussland, Minsk, Ruinen.jpg|thumb|Raunioita Minskissä heinäkuussa 1941.]]
Puna-armeijan kahteen suureen mottiin jääneet joukot jatkoivat taistelua, jolloin saksalaiset kärsivät merkittäviä tappioita. Useat puna-armeijan sotilaat pakenivat moteista harvan saartorenkaan läpi. Lopulta 290000290 000 puna-armeijan sotilasta joutui sotavankeuteen ja 15001 500 tykkiä sekä 25002 500 panssarivaunua tuhoutui. Lähes 250000250 000 puna-armeijan sotilasta kykeni palaamaan omille linjoille.
 
{{Käännös|:en:Battle of Białystok–Minsk}}
== LähteetAiheesta muualla ==
*{{Kirjaviite | Nimeke = The Initial Period of War on the Eastern Front 22 June - August 1941 | Julkaisija =Frank Cass | Vuosi = 2001 | Tekijä = Glantz, David | Julkaisupaikka = Portland | Tunniste = ISBN 0-7146-4298-3 | Kieli = {{en}}}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä