Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä

| päivämäärä = [[25. kesäkuuta]] [[1941]] –<br>[[ 19. syyskuuta]] [[1944]]

'''Jatkosota''' käytiin [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä [[25. kesäkuuta]] [[1941]] – [[19. syyskuuta]] [[1944]]. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun [[natsi-Saksa|Saksa]] toteutti [[operaatio Barbarossa]]n nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.

Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat [[talvisota|talvisodassa]] menetetyt alueet ja etenivät yli [[Syväri]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kolme vuotta kestänyt [[asemasota]]vaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua [[Muurmannin rata]]a eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään [[Muurmansk]]iin. Neuvostoliiton suurhyökkäys keväällä 1944 mursi suomalaisten puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4-5. syyskuuta. [[Moskovan välirauha]] allekirjoitettiin [[19. syyskuuta]] 1944 ja se vahvistettiin [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauha]]ssa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti [[Lapin sota]]an Saksaa vastaan.

Neuvostoliiton [[puna-armeija]]n esikunta oli antanut [[Leningradin sotilaspiiri]]lle ohjeen Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle 18. syyskuuta 1940{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Käskyä tarkennettiin 25. marraskuuta vaatimuksella laatia hyökkäyssuunnitelma sellaisen tilanteen varalta, jossa Suomi olisi yksin vihollinen{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Itämeren laivasto laati [[Ahvenanmaan valtaussuunnitelma]]n ja Hangon tukikohdan joukot siirrettiin Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen ja sen puolustussuunta käännettiin [[12. marraskuuta]] 1940 mantereen suuntaiseksi{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.

Jo [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana vuonna [[1918]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] oli [[Antrea]]ssa [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] antanut [[miekkavala|julistuksen]], jossa toteaa ettei tulisi panemaan miekkaansa tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Jatkosodassa Mannerheim antoi kuuluisan ns. [[miekantuppipäiväkäsky]]nsä, jossa hän viittasi julistukseensa. Päiväkäskyssä oli mainintoja myös ”suuresta Suomesta”, mikä jo tuolloin aiheutti kielteistäkin huomiota poliittisissa piireissä.