Ero sivun ”Sotkamon kirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Aikaa ei ole annettu kuvan tiedoissa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26:
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana maaliskuussa 1940 kirkkoon osui kaksi lentokoneesta pudotettua pommia, joista toinen räjähti ja vaurioitti muun muassa alttaritaulua.
 
Kirkkoon mahtui alun perin 2 300 henkeä, mutta vuosien 1954–55 peruskorjauksen ja vuonna 1996 rakennettujen uusien urkujen asennuksen jälkeen tilat ovat pienentyneet noin tuhannella.jolloin sen taakse on saatu tilaa rippikoulu- ja seurakuntasaleille.
 
Kirkon peruskorjaustyöt ovat arkkitehti Aarne Timosen käsialaa. Samanaikaisesti suoritetun kirkon kaunistustyön on suorittanut taiteilija Lauri Välke.
 
Alttariseinän maalauksen aiheena on Kristuksen taivaaseen astuminen. Öljymäen rinteistä kuvastuvat selvästi Vuokatin vaarojen piirteet. Koristemaalauksen kellanruskealla värillä on taiteilija Välke pyrkinyt tuomaan esiin kypsän viljan värin.
 
Saarnastuolissa olevat evankelistat Markus, Matteus, Luukas ja Johannes on kuvattu symbolieläintensä kanssa, jotka kaikki merkitsevät jumalallista voimaa ja kunniaa. Urkulehterin kaiteessa olevien maalausten aiheet ovat vasemmalta lukien: "toisen risti suurempi kuin toisen", "uskotut leiviskät", "Jeesus siunaa lapsia", "halvatun parantaminen" ja "ei vakan alle vaan lampun jalkaan, että se loistaisi".
 
1920-luvun jälkipuoliskolla on kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolelle rakennettu urkulehteri, jonka tarpeellisuudesta oli taitettu peistä jo oikeastaan kirkon valmistumisesta saakka. Samalla on hankittu vuonna 1928 seitsemäntoistaäänikertaiset pneumaattiset urut Thulen urkutehtaalta.
 
Vuonna 1996 kirkkoon on hankittu uudet, mekaaniset urut, mitkä on sijoitettu eteläiseen sakaraan, lähelle kuoriosaa. Urut ovat 21-äänikertaiset, ja ne on valmistanut Sotkamon Urkurakentajat Oy. Urut edustavat flaamilaista barokkiperinnettä. Vuonna 1928 hankitut urut ovat edelleen paikoillaan ja käyttökunnossa.
 
Kirkon alttariseinää siirtämällä on saatu tilat kahdelle seurakuntasalille. Ne ovat valmistuttuaan toimineet yhteisinä kokoontumistiloina, rippikoululuokkina kuin myös perhejuhlien pitopaikkoina. Nykyisin yläsali on lähinnä nuorten käytössä. Alasali toimii edelleenkin niin pienryhmien kokoon­tumistiloina, kirkkokahvien tarjoilupaikkana kuin myös perhejuhlien pitopaikkana.
 
Kirkon alasalin varaaminen esimerkiksi perhejuhlien pitopaikaksi tapahtuu kirkkoherranviraston kautta. Tarjoilun voi tilan varaaja järjestää joko itse tai hankkia nämä palvelut pitopalvelutoimintaa tarjoavilta yrityksiltä. Tilojen käytöstä peritään hinnaston mukaiset maksut.
 
== Lähteet ==