Ero sivun ”Jokihelmisimpukka” versioiden välillä

Suomessa vahvimmat jokihelmisimpukkaesiintymät ovat [[Lappi|Lapin]] ja [[Koillismaa]]n joissa. Etelä-Suomen ainoat lisääntymiskykyiset kannat ovat [[Tampere]]en luoteispuolella [[Ylöjärvi|Ylöjärvellä]] [[Ruonanjoki (Ylöjärvi)|Ruonanjoessa]] (Ylöjärvi ja Hämeenkyrö), [[Hämeenkyrö|Turkimusojassa (Hämeenkyrö) ja]]ssä Pinsiön-[[Matalusjoki|Matalusjoessa (Nokia, Hämeenkyrö ja Ylöjärvi)]].<ref>[http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Luonnonsuojelu/Lajitjaluontotyypit/Uhanalaisetelaimet/Raakku/Sivut/Raakkuelijokihelmisimpukka.aspx Raakku eli jokihelmisimpukka] Metsähallitus</ref> Ruonanjoessa kanta on selvästi vähentynyt, eikä lisääntymistä ole tapahtunut viime vuosina. Pinsiön-Matalusjoessa raakku ei ole lisääntynyt 20 vuoteen. Turkimusojan raakut löydettiin paikallisen ympäristöaktivistin toimesta vuonna 2014. Turkimusojassa raakku vielä lisääntyy.

[[Suomen luonnonsuojeluliitto]] on aloittanut yhdessä [[Fortum]]in kanssa laajamittaisen hankkeen [[Mustionjoki|Mustionjoen]] alueella Etelä-Suomessa jokihelmisimpukka- ja [[vuollejokisimpukka]]kantojen elvyttämiseksi.<ref>[http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/vesiensuojeluhankkeet/mustionjoki/ Mustionjoki kuntoon! ] Suomen Luonnonsuojeluliitto.</ref> Vuonna 2016 alkoi Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin yhteinen Kolmen helmen joet -hanke. Hankkeen tavoitteena on jokien raakkukantojen ja raakun väli-isännän, taimenen, elinvoimaisuuden ja suotuisan suojelun tason turvaaminen lajien elinympäristön laatua parantamalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kolmenhelmenjoet.fi|nimeke=Kolmen helmen joet – Jokihelmisimpukan suojelua Pirkanmaalla|julkaisu=www.kolmenhelmenjoet.fi|viitattu=2016-12-02}}</ref>

Elinympäristössään jokihelmisimpukka kuuluu ekosysteemin niin sanottuihin [[avainlaji|avainlajeihin]]. Se esimerkiksi ylläpitää hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Ihmisen kannalta raakku on harmiton ja hyödytön, mutta elinalueillaan se on ekosysteemille tärkeä.