Ero sivun ”Tbilisi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.70.179 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän CommonsDelinker tekemään versioon. |
verkkoviite web archivesta, kh |
||
Rivi 95:
Myös Tbilisin asema maan kulttuurin keskuksena vahvistui. Kaupunkiin syntyi tiedotusvälineitä, Georgian teatterielämä alkoi elpyä vuodesta 1850 alkaen ja uusia koulutuslaitoksia avattiin. Vuonna 1887 avattiin merkittävä vesijohto [[Avtšala]]sta, puhelinliikenne käynnistyi vuonna 1893 ja vuodesta 1897 lähtien Tbilisiä valaistiin sähkövaloin. Georgian kansallisen heräämisen ajan kirjailijat ja taiteilijat hakivat inspiraatiota boheemista kaupungista, jossa yhdistyivät eurooppalaiset ja aasialaiset piirteet.<ref name="ceroi"/><ref name="bou"/> Vielä 1800-luvulla alle neljännes Tbilisin asukkaista oli georgialaisia: suurin osa oli armenialaisia tai venäläisiä.<ref name="lonhis"/>
Venäjän keisarikunnan hajotessa syntyi 23. helmikuuta 1918 [[Transkaukasian federaatio]], jonka pääkaupunkina Tbilisi toimi. Federaatio hajosi kuitenkin vain muutaman kuukauden kuluttua, ja Tbilisistä tuli itsenäistyneen Georgian pääkaupunki. [[Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan|Puna-armeija hyökkäsi maahan]] vuonna 1921 ja miehitti sen, minkä jälkeen Tbilisi julistettiin uuden [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Transkaukasian SFNT:n]] pääkaupungiksi. Siitä tuli Georgian vastarintaliikkeen keskus: liike huipentui [[Elokuun kansannousu|vuoden 1924 kansannousuun]], joka kuitenkin kukistettiin verisesti. [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta|Georgian SNT]] erotettiin omaksi alueekseen 1930-luvun puolivälissä, ja Tbilisi jatkoi sen pääkaupunkina.<ref name="ceroi"/><ref name="sov">{{Verkkoviite|Osoite=http://web.archive.org/web/20071111063622/http://www.tbilisi.gov.ge/index.php?lang_id=ENG&sec_id=241|Nimeke=The Soviet Epoch|Julkaisija= Web Archive (Tbilisin kaupunki 2007)|
Neuvostokaudella oli huomattava vaikutus Tbilisiin sekä hyvässä että pahassa. Kaupunki kasvoi voimakkaasti: sen alue laajeni yhdeksänkertaiseksi ja väkiluku kasvoi yli miljoonaan. Tbilisi jaettiin kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan vuonna 1985.<ref name="ceroi"/> Suhteellisesta vauraudesta ja kasvusta huolimatta kaupunki pysyi jokseenkin syrjäisenä. Vuosisadan jälkipuoliskolla siitä tuli neuvostovastaisen toiminnan keskus: suurmielenosoitukset kukistettiin väkivalloin vuonna 1956 [[Tbilisin mielenosoitukset 1956|Tbilisin joukkomurhassa]], kaupunki toimi georgian kielen asemaa [[Georgian vuoden 1978 mielenosoitukset|puolustaneiden mielenosoitusten]] näyttämönä vuonna 1978 ja viimein [[huhtikuun 9. päivän tragedia]]ssa vuonna 1989 neuvostoarmeija surmasi mielenosoittajia Georgian parlamentin edustalla. Georgia julistautui itsenäiseksi päivälleen kaksi vuotta myöhemmin.<ref name="sov"/><ref name="lonhis">Lonely Planet: ''Georgia, Armenia & Azerbaijan'', s. 33</ref>
Rivi 107:
Tbilisi sijaitsee Georgian itäosassa historiallisella [[Kartli]]n alueella. Kaupunki rajautuu pohjoisessa [[Mtskheta-Mtianeti]]n hallintoalueen [[Mtskhetan piirikunta]]an ja etelässä [[Kvemo Kartli]]n hallintoalueen [[Gardabanin piirikunta]]an. Tbilisin hallintoalueen pinta-ala on yhteensä 1 384 neliökilometriä.<ref name="geo"/> Kaupunki on rakennettu [[Mtkvari]]-joen laaksoon, ja joki jakaa sen kahteen osaan. Joen pohja on kaupungin alueella 200 metrin korkeudella merenpinnasta.<ref name="phy">{{Verkkoviite|Osoite=http://ceroi.net/reports/tbilisi/background/geograph.htm|Nimeke=Physical geography|Julkaisija=CEROI|Luettu=18.8.2009}}</ref>
Tbilisin alueen topografia on huomattavan monimuotoinen: alueen geologinen rakenne on monimutkainen ja sitä on muokannut eroosio. Kaupunki rajautuu idässä [[Kakheti]]n ylänköön ja idässä [[Trialeti]]
=== Ilmasto ===
| |||