Ero sivun ”Israelin itsenäisyyssota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 39:
Itsenäistymistä edeltävänä vuonna väkivaltaa harjoitettiin jo molemmin puolin. Konflikti laajeni, kun Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot hyökkäsivät Israeliin. Tässä sodassa siirtomaajärjestelmää vastustanut [[Neuvostoliitto]] tuki Israelia, kun taas [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] vanhana siirtomaaisäntänä yhä tuki arabeja itsenäistyvää siirtomaata vastaan.
Pohjoisesta hyökänneet Syyria, Libanon ja Irak pysäytettiin suhteellisen lähelle rajaa. Idästä tulleet jordanialaiset saivat vallattua Itä-Jerusalemin ja piirittivät sen länsiosat. Kuitenkin [[Haganah]] pysäytti menestyksekkäästi suurimman osan hyökkäävistä joukoista ja [[Irgun]] pysäytti egyptiläisten etenemisen etelässä. Kesäkuun alussa [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] julisti kuukauden tulitauon ja tänä aikana Israelin puolustusvoimat virallisesti muodostettiin. Useiden sotaisten kuukausien jälkeen uusi tulitauko julistettiin 1949 ja väliaikaiset rajat muodostettiin. Sodan päätyttyä Israelin haltuun jäi vain osa siitä alueesta joka oli/on tarkoitettu juutalaisvaltion alueeksi Kansainliiton päätöksellä<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/San_Remo_conference</ref>. Samalla Egypti miehitti [[Gazan kaista|Gazan]] ja Transjordania [[Länsiranta|Länsirannan]]. Lisäksi Israelin ja Egyptin rajalle muodostettiin pieni [[El Auja]]n demilitarisoitu alue.
===Palestiinan pakolaisuus===
| |||