Ero sivun ”Sigtunan tuho” versioiden välillä

'''Sigtunan tuho''' oli tapahtuma kesällä 1187, jolloin [[Sigtuna]]n kaupunkiin Keski-[[Ruotsi]]in tehtiin meren takaa yllätyshyökkäys, jonka yhteydessä [[Uppsala]]n [[arkkipiispa]] sai surmansa. Historiankirjoitus on sekä [[Suomi|Suomessa]], [[Viro]]ssa, [[Latvia]]ssa että [[Venäjä]]llä halunnut ottaa "kunnian" siitä omaan maahansa. Ruotsin vanhin kirjallienn teos, ''[[Eerikinkronikka]]'' kertoo Sigtunan hävittäjien olleen [[karjalaiset|karjalaisia]], ''Eerikinkronikka'' kuvaa tapahtumia seuraavalla tavalla:

 

 

''Eerikinkronikkaa'' kirjoitettaessa 1320-luvulla [[Karjala]]n valloitus oli Ruotsissa ajankohtainen asia, mikä saattoi vaikuttaa kronikan kuvaukseen Sigtunan kohtalosta. Kirjallisiin lähteissä on säilynyt tieto karjalaisten vuonna [[1257]] tekemästä sotaretkestä Ruotsiin. Tästä sotaretkestä kertoo [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]]:n Upsalan electukselle lähettämä kirje, jonka perusteella kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemar]] oli katkera pakanallisten karjalaisten Ruotsiin tekemästä sotaretkestä jonka seurauksena monia kristittyjä kuoli, haavoittui ja joutui vangeiksi. Sotaretken seurauksena Paavi antaa ristiretkijulistuksen Karjalaisia vastaan, joka osaltaan vaikutti niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken Suomeen]] organisoimiseen, jonka seurauksena karjalaisten neljätoista kihlakuntaa joutuivat Ruotsin valtaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Toimittanut Martti Linna|Nimeke = Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi = 1989.|Sivu = 82-83|Julkaisija = Historian Aitta}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke = Eerikronikka|Vuosi = 2013|Sivu = 71-72|Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>