Ero sivun ”Parthenon” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 75:
Temppelin itään avautuva [[cella]] oli 29,8 metriä pitkä ja 19,2 metriä leveä, ja sen sisäseiniä pitkin oli kahdessa kerroksessa doorilaisia pylväitä, jotka olivat rakenteellisesti välttämättömiä katon tukemiseksi. Pylväitä oli 23. Cellassa oli Feidiaan veistämä Athenen kulttukuva eli Parthenos. Temppelin länsipäässä oli pienempi tila, joka oli varsinainen Parthenon ja aarrekammio. Sen sisäpuolella kattoa kannatti neljä [[joonialainen pylväsjärjestelmä|joonialaista pylvästä]].<ref name="Castrén"/>
 
Ateenan [[Hefaistoksen temppeli]] on kaikkein parhaiten säilynyt doorilainen temppeli, mutta omana aikanaan Parthenonia pidettiin parhaana. John Julius Norwichin mukaan Parthenon ”on kaikkein täydellisimmän koskaan rakennetun doorilaisen temppelin maineessa. Jo antiikin aikana sen arkkitehtoninen hienostuneisuus oli tarunomainen, erityisesti sen stylobaatin kaarevuuden, naoksen seinien kaltevuuden ja pylväiden entasiksen hienovaraiset keskinäiset suhteet.” Stylobaatti on taso, jolla pylväät seisovat. Se on hieman kupera optisista syistä. Entasis merkitsee pylväiden hienoista pullistumista, joka tasapainottaa vaikutelmaa katsottaessa niitä alhaalta päin.<ref name="ft2">{{Kirjaviite | Nimeke=Fokus taide. Osa 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 | Sivut=580| Tunniste= }}</ref> Pienten kaarevuuksien ansiosta temppeli näyttää symmetrisemmältä kuin onkaan.
 
[[Tiedosto:NAMA Athéna Varvakeion.jpg|thumb|left|140px|Feidiaan veistämän [[Athene Parthenos|Athene Parthenoksen]] roomalaisaikainen kopio ''Athene Varvakeion'', 200-luku.]]